Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2012.

Ä -Ääliö

Mä oon tunaroinut Onnin suhteen aika paljon viime aikoina. Ääliömäisyyteni listattuna Onnilla oli hieman epästabiili vatsa aaton aattona ja annoimme tehobaktia (matiohappobakteeri) uudesta purkista. Ihmettelin illalla kun Onni vatsa puluptti ja möyrys todella paljon. Mietskelin syytä tähän ja lopulta lueskelin sitten tehobaktin etikettiä... no siitä löyty30% laktoosia. Aattona kävin hakemassa uuden laktoosittoman purkin tehobaktia Onnille. Jouluaattona kävin vanhempieni luona. Söimme joululounaan ja yhtäkkiä tajusin, että Onnia ei oo näkyny vähään aikaan. Onni löyty pienen etsiskelyn jälkeen vanhempieni sängystä avonaisen tyhjän suklaarasian kanssa. Mulle iski ihan mieletön paniikki ja mietin mitä mun pitäis tehdä. Syöttää koiralle suolaa vaiko suoraan eläinlääkäriin? Äiti sitten onneksi tiesi 100% varmuudella, että rasia oli jo ennestään ollut tyhjä. Mulla oli aattona koko Onnin epilepsialääke purkki mukana vanhempieni luona... ja tietty sitten unohdin sen sinne. Joulupäivänä ol

Hyvää Joulua

Koska olen maailman surkein joulukortin lähettäjä, niin tässä joulutervehyksemme!

Joulunodotusta

Tiistaina kävimme Koirapalvelu Virikkeen "testaa taitosi"-illassa Onnin kanssa. Se meni ihan ok. Enimmäkseen me molemmat vain haahuiltiin ja mä en oikein osannut keskittyä. Illalla mulle sitten nousi kuume ja mun nenä oli punaisempi kuin Petteri Punakuonolla. Viime päivät, joulua ja kuumeen laskemista on sitten odoteltu näin. Mulle valkeni eilen, että olen autuaasti unohtanut lähettää joulukortit (tänäkin vuonna). Tosin viime päivinä on tapahtunut paljon muitakin unohduksia ja lapsuksia esim. keitin Onnille broilerinsydämiä  ja unohdin tämän aktiviteetin totaalisesti. Onnin broilerinsydämet on nyt ainakin reilusti ylikypsän puolella ja avokki langetetti mulle "hellan käyttökielto" kunnes paranen.

Onni update

Meidän elämässä ei oo tapahtunu mitään ihmeellistä. Onni on palautunut normaaliksi omaksi itsekseen ja lääkkeen nosto ei pahemmin näytä tahtia hidastavan.. Torstaina kävimme neurologilla ja eipä siellä juuri mitään selvinnyt, muuta kuin että Onnin motoriikka pelaa ja kaikki neurologiset testit läpäistiin. Edessä on lisää verikokeita ja kuvauksia. Ensimmäiseksi poissuljetaan tai verifioidaan mahdollinen ns. maksashuntti. Ymmärsin, että koirilla voi synnynäisenä anomaliana olla poikkeava maksan verisuonitus ja veri ei tästä syystä puhdistu niin kuin pitäisi. Vereen jää tavaraa, jota siellä ei pitäisi olla ja aiheuttaa sitten laajan skaalan erilaisia ongelmia. Voi olla, että Onnista ei mitään oikeaa vikaa edes löydy ja epilepsia vain on Onni yksi ominaisuuksista. Kävin tänään moikkaamassa Kirkkonummella. Ei olla käyty siellä vähään aikaan, koska Onni ei osaa ottaa rauhallisesti siellä ja en ole halunnut rasittaa medän toipilasta. Nyt sitten Onni otti ilon irti vanhempieni pihasta. Ka

Neljä päivää vapaata

Me ollaan lomailut viimeiset neljä päivää. Perjantaina käytiin jouluostoksilla, mutta muuten ollaan oltu kotona. Jouluostokset tuli hoidettua ihan tehokkaasti. Shoppailukierroksen päätteeksi kävimme ravintola Perhossa lounaalla. Se oli ihan ok lounas, mutta pääruoka olis ehkä voinut olla paremmin maustettu. Tähän tämän loman toiminta sitten jäikin. Mä oon lähinnä vain nukkunut ja syönyt. Meidän taloudessa on nyt ollut yleisesti väsymystä liikkeelle ja ollaan kaikki nukuttu samassa kasassa sohvalla tai sängyssä. Alla taidonnäyte Onnin nukkumisasennosta. Kuva on valitettavasti hieman tärähtänyt... Väsymysytä liikkeellä - Onni nukkuu pää roikkuen sohvan selkänojan yli ja keho on ainakin puoliks sohvan käsinojalla. PS. Onni ei ole saanut kohtauksia sitten viime postauksen.

Eläinlääkärivisiitti nro 7 takana

Keskiviikko iltana Onni sai taas epileptisen kohtauksen. Normaalit kohtaukset ovat kestäneet vain noin 30 sekunttia, mutta tämän oli pakko kestää pidempään. Olin nukkumassa, ehdin juosta alakertaan, ottaa stesolidin jääkaapista ja antamaan sen Onnille. (Stesolid on diaezepamia sisältävä lääke, jota käytetään ihan ihmisepileptikoillakin ensiapulääkkeenä). Normaalisti kotaus on jo ohi, kun ehdin jääkaapille. Tällä kertaa Onnilla kesti myös normaalia kauemmin toipua kohtauksesta. Onnin motoriikka oli pitkään hakusessa, etenkin takajalat eivät meinanneet ensin kantaa. Onnin toivuttua aloimme tarkastella asuntoa tarkemmin. Löysimme kaksi tahmasta kohtaa, jossa oli selkeästi pissaa. Tästä päättelimme, että Onni oli saanut päivällä tai edellisinä päivinä kohtauksia päivällä. Torstaina aamulla soitto taas eläinlääkärille ja saimme ajan samalle illalle. Onnin nauttii onneksi lääkärissä olosta ja tutkiminen ei haittaa. Kaikki huomio taitaa olla Onnille hyvä huomiota. Normaalisti se on todell

Tänään ei sada läheskään yhtä paljon kuin eilen

Onnin silmät on ollut kunnossa nyt toista viikkoa. Mä kuvittelin, että se silmätippojen laitto olis Onnille epämiellyttävää. Mutta toi meidän karvanaamio tykkäs siitä. Se tuli salamana paikalle kun latex hanskat meni käteen ja jääkaapista otettiin silmätippatuubi esiin. Mun on hieman vaikea tajuta mitä kivaa on siinä, että alaluomi vedetään alaspäin ja sinne törkätään sellaista geelimäistä ainetta. Lääkekuurin loputtua Onni on hieman haahuillut keittiössä siihen malliin, että pitäis saada silmätippoja. Ekana iltana kun ei laitettu silmätippoja, Onni tuli iltalenkin jälkeen törkkii mua kuonollaan ja ilmioitti ihan selvästi "SÄ UNOHDIT JOTAIN". Normaalisti Onni menee suoraan nukkumaan iltalenkin jälkeen.... Viimeiset kaksi viikkoa ollaan käyty kaksi kertaa viikossa rally-tokossa. Onnin on ihan huippu, mutta mun ohjaamisessa on todellakin toivomisen varaa. Mun toiminnassa olis muutenkin hieman toivomisen varaa... Eilen aamulla vedin päälle täydet sadekelin vaatteet, sadeva

Nukkuminen parantaa kaikki vaivat

Sairastuin ns. 24 tunnin flunssaan - tai kestikhän se kyllä tiistai-illasta torstaiaamuun. Tulin tiistai iltana töistä kotiin ja ihmettelin, kun vähän huimaa. Kävin kuitenkin normaalisti iltalenkilla ja vähän ihmtettelin väsynyttä olotilaani. Keskiviikkoaamuna heräsin ja oli ihan hyvä olo - selkä oli vähän kipeä. Olin nukkunut koko yön kuin tukki, vaikka normaalisti herään ennen kuin herätyskello soi. Aamulenkin jälkeen alkoi sitten se alamäki. Olo huononi ja selkä vain kipeytyi. Mittasin kuumeen ja olihan mulla selkeästi lämpöä. Ilmoitin töihin. että olen kipeenä ja nukahdin heti. Nukuin sitten reilusti yli puolen päivän, katselin pari leffaa ja sitten olin taas valmis petiin. Kaiken kaikkiaan viimeyönä tuli nukuttua 14 tuntia putkeen... tai Timo kertoi, että olin noussut puoli kymmenen paikkeilla laittamaan Onnille silmätipat. Tästä mulla ei oo mitään muistikuvaa! Torstaiaamun tuli sitten herättyä ihan uutena ihmisenä ja on ihan kiva kun ruoka on pysynyt sisällä :)

Onnipoika sairastelee

Vaikka tässä on kahtena peräkkäisenä sunnuntaina ravattua päivystävän eläinlääkärin pakeilla, niin kuvittelin ongelmana olevan vain ärhäkkä silmätulehdus. Mut ei, Onni sai viime yönä kaksi epileptistä kohtausta. Nyt epäilen, että silmätulehdus on vain oire taudista eikä pelkästään se hoidettava tauti. Elokuussa Kouvolassa Onnin vatsaultrassa havaittiin laajentuneet imusolmukkeet, mutta kaikki veriarvot oli niinkuin piti... Pakki Onnilla on kuitenkin ollut poikkeuksellisen hyvässä kunnossa koko kesän ja kohtauksia ei ole ollut sitten Kouvolan reissun. -> soitto eläinlääkärille... TAAS

Lokakuun yhteenveto

Tajusin vasta tänään aamulla, että on jo marraskuu. Minne se lokakuu oikein meni? Suurin muutos lokakuussa oli osaston vaihto töissä ja samalla työajat säännöllistyi. Ekan viikon heräsin orjallisesti 5:30 ja yritin raahata superväsyneen Onnin tunnin aamulenkille. Totesin sitten lopulta, että Onni on tyytyväisempi hieman  lyhyemmällä lenkillä. Mulla oli vika jatko-opintojen tentti lokakuun alussa. Se meni mielestäni todella huonosti ja olin ihan varma, että joudun uusii tenti. Toisin kävi, se meni läpi ja sain siistä jopa 3 (asteikko 1-5). Hieman tosin on haikea fiilis, kun ei ole enää syytä opiskella :/ Tosin uusien asioiden oppiminen jatkuu artikkeleita lukemalla. Aamupakkaset oli kieltämättä todella kivoja ja ekat lumetkin jo tuli. Lampikin oli jo jäässä! Pakkaset vois tulla takaisin, niin hiekan määrä kämpässä vähentyis radikaalisti. Jos me joskus muutetaan, niin tulevassa asunnossa on kyplyhuoneen oltava ulko-oven lähellä. Nyt mä joudun kantaa kurasen Onnin koko asunnon läpi

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).

Kymmenen hyvää asiaa syksyssä

Aamu ja iltalenkit on nyt pidemmän aikaa tarvottu pimeään aikaan. Tänä syksynä ei ole salamoinut yhtä upeasti kuin viime syksynä, mutta sadetta on tullut ihan riittävästi. Mulle on tullut tavaksi käydä läpi hyviä asioita syksyssä, jotta ei "masennus" iske. En ymmärrä miten jatkuvasti voi sataa! Kohta tulee talvi ja pääsee lumilautailee! Syksyllä luonto on todella värikästä. Löytyy paljon piristävää keltaista ja punaista, siis jos ei ole liian pimeää. Jos sataa, nin on ihan kiva jos ei ole kova tuuli. Jos tulee, niin on ihan mukavaa jos ei sada. Jos tulee ja sataa, niin kodin lämpöä arvostaa ihan uudella tavalla. Vaatteiden ulkonäöllä ei ole merkitystä. Onni-pommeista aiheutuvaa kuratahrat ei haittaa, koska ulkona on pimeää ja ne ei näy (jos lenkillä edes tulee ketään vastaan) . Tärkeintä vaatetuksessa on se, että vesi ei pääse iholle ja ei palele. Viikonloppuisin on kiva lähteä liikkeelle valoisaan aikaan, koska arkena lenkkejä luonnonvalossa ei pahemmin tule tehtyä.

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

N -Nyt nyppii

Jälleen kerran tuli se aika vuodesta kun Onni heitti kesäturkin (muovikassiin)... tai siis mä sen heitin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että nypin Onnin päästä häntään. Onnin ennen nyppimisurakkaa Onni nyppimisen jälkeen... Malmikartanon jättärin riippuliitäjät oli mielenkiintoisempia kuin kameralle poseeraaminen. Viime keväänä nyppiminen meni paljon nopeammin mielestäni. Tänä vuonna se oli huomattavasti työläämpää. En tiedä onko Onni turkinlaatu pehmentynyt hormonikapseli takia vaiko häiritiskö minua vain Onnin levottomuus (pakko käydä ulkona 2 kertaa). Onnin turkki ei ainakaan ollut nyt yhtä karkea tai pitkä, kuin maaliskuussa. Tosin jouduin pesemään Onnin elokuun puolella, kun se silloin epilepsiakohtausten aikana pissas päällensä. Tämä tietenkin vaikuttaa turkin laatuun.... Mulla on kaksi trimmausveistä Marsin ja Pearsonin. Aikaisemmin tuo Mars oli parempi Onnin turkkiin, mutta nyt käytin vain ja ainoastaan Pearsonia. Pearson tuntui nyt paljon paremmalta kädessä ja Onn

V - Voihan vahvero

Mulla oli visio opettaa Onni kantarellikoiraksi, niin että siitä koirasta olisi oikeasti jotain hyötyä. Tavoite Edellisellä koiralla tämä sienikoiratouhu kaatui siihen, että se koira oli todella perso mustikoille. Ja sienikausi ja mustikkakausi menee päällekkäin... niinpä edellinen koira etsi vain niitä mustikoita itselleen. Aloitimme treenauksen keltavahveroista, eli kantarelleista. Sitten kun tämä on hallussa niin sitten vuorossa on  suppilovahverota ja mahdollisesti mustat torvisienet. (Tähän mun ruokasienitietous sitten loppui. Jos me näin pitkälle päästään, niin mun pitäis opiskella uusia sieniä). Viime syksynä keräsin sellaisia b-luokan kanttarelleja Onnille (kantarellisilppua, hieman huonokuntoisia kantarelleja ja kantarellin kantoja). Treenaminen aloitettiin opettamalla Onnille että "kantarelli"-sanasta pitää hakea kanttarelli ja siitä saa palkkion. Onni oppi helposti etsimään kanttarellin sisällä. Ongelmana lähinnä oli että se söi ne... mutta nykyään se kai

Rally-tokoilua

Meillä oli tänään taas loistavat rally-toko treenit takana. Onni toimii aivan loistavasti, mun ohjaamisessa oli paljon toivomisen varaa. Vähemmän ohjaajan (=mun) sekoilua ja selkeämpää ohjausta... niin me voitais oikasti olla aika hyviä tässä. Onnilla on aika usein käskyt hyvin hallussa ja se osaa jo vaikka mitä. Välillä se sitten pistää koko homman läskiks ja sitä ei kiinnosta tehdä yhteistyötä mun kanssa. Lenkillä se aika usein kerjää tekemistä seuraamalla oikeaoppisesti. Jos tähän ei reagoi, se alkaa sitten pomppia hihnassa. Tämän takia lenkillä Onni tulee sitten treenattua enemmän ja vähemmän aktiivisesti. Jos mua laiskottaa, niin käsken Onnin pakittaa edessäni. Ihmiset katselee kyllä vähän pitkään kun Onni kävelee takaperin mun edessä pitkät matkat. Toinen vakio on sitten ketjuttaa rally-tokon liikkeitä - seuraa, istu, seuraa, maaahan, 360 astetta vasemmalle, paikka seisten, 360 astetta oikealle jne. En tiedä näyttääköhän toi sitten yhtään järkevämmältä, mutta koira on ainaki

Slovenia - Päivä 7 (Ljubljana)

Me oltiin Ljubljanassa aika aikaisin, kaikki torimyyjätkään eivät olleet ehtineet paikalle. Todennäköisesti tämän takia parkkipaikkakin löytyi suhteellisen helposti. Kävelimme torilla ja keskustassa. Kaupungin keskusta oli pieni ja söpö. Ei mitään ihmeellistä, mutta ihan ok.  Vesi Ljbuljanan läpi virtaavassa joessa oli yllättävän kirkasta Katukuvassa näkyi paljon koiria. Löysimme Ljubljanasta teekaupan Le Palais des Thé . Ensin pistäydyimme sinne vain katselemaan, mutta lopulta päädyimme haistelemaan useampaa teetä ja tietenkin myös ostimme useamman pussin. Lounasaikaan kävimme syömässä torin laidalla olevassa kalaravintolassa. Tämä osoittautuin virheeksi. Paikka oli melkein tyhjillään kun sinne tulimme, mutta täyttyi pian paikallisista. Palvelu oli hidasta ja laskua jouduimme pyytämään useamman kerran. Ruoka oli ihan ok, mutta se hidas palvelu ärsytti ihan mielettömästi. Lounaan jälkeen suuntasimme takaisin autolle. Ennen kuin pääsimme autolle, vastaan pörhälsi hirumis

Päivä 6 - Iska Vintgar ja shoppailua (eli hieman liikuntaa ja paljon laiskottelua)

Alkoi hieman toivo hiipua lomarytmiin pääsystä, kun heräsimme taas kerran seitsemältä. Mä en tajua! Silloin kun sais nukkua, niin ei nukuta... mutta sitten kun pitäis lähtee töihin vois nukkua vaikka puoleen päivään. Söimme tukevan aamupalan ja ajelimme pienelle aamukävelylle Iska Vintgar. Iska Vintgar on ulkoilualue kymmenen kilometriä Ljubljanasta etelään. Mä en oikeastaan tiennyt minne oltiin matkalla ja paikan löytäminen oli hieman haastavaa. Kylttejä oli matkan varrella satunnaisesti ja emme todellakaan ajaneet sinne lyhintä tietä. Oikeaan paikkan löydettyämme,  totesimme edessä olevan vähintään 1½ tuntia kävelyä haluamallemme kohteelle. Olin avokilta ymmärtänyt, että tekisimme vain sellaisen pikaisen aamulenkin ja emme olleet varustautuneet sen kummemmin. Kunnon vaatetus tietenkin oli, mutta eväänä meillä ei ollut muuta kuin vettä. Tukeva aamupala kun oli alla, niin eihän me nälkään voida kuolla. Lähdimme sitten kävelemään joen reunaa pitkin kohteelle. Aamu oli todella vi

Slovenia - Päivä 5 (Shoppailua, kylä, linna ja varmaankin jotain muuta)

Aamu aloitettiin aamupalalla ja aamu-uinnilla. Edellisen päivän myrskystä oli jäljellä vain märät tuolit terassilla ja raikas ilma. Aamupäivällä pakkasimme laukut autoon ja suuntasimme nokan kohti Nova Goricaa ja apteekkia. Mun reidet oli edelleen totaalisen jumissa ja totesin reisieni tarvitsevan jotain muuta kuin liikuntaa ja venyttelyä... Kysyin sitten sopivaa "lääkettä" lihaskipuun apteekkarilta ja hän möi mulle jonkun sinisen pullon geeliä ja antoi näytteet toisesta voiteesta. Voiteiden testailun jätin iltaan. Apteekki oli ostoskeskuksessa, jossa oli SportsDirect urheiluvaatekauppa. Se piti tietenkin katsastaa ja ei me tietenkään tyhjin käsin sieltä ulos päästy. Nova Goricasta suuntasimme pieneen vanhaan kylään. Siellä kävelimme ja ihastelimme kylää. Pidin erityisesti kirkosta ja puutarhasta. Meillä oli hieman vaikeuksia löytää puutarhaan ja otimme yhden kierroksen verran vauhtia kyseisen kylän ympäri. Kylä ei ollut onneksi kovinkaan iso. Puutarha oli varmaan nähnyt

Slovenia - Päivä 4 (Skocjan caves ja pistäytyminen Italian puolelle)

Taas kerran heräsimme ihan liian aikaisin. Olimme "tilanneet" aamupalan lo 8 ja jouduimme siis keksimään jotain tekemistä ennen sitä. Aamu oli pilvinen ja aika viileä, niin aamu-uinnin sijaan suunnistimme aamukävelylle. Ajattelin, että kävely saattais auttaa mun kipeisiin reisilihaksiin. Viinitila on muutaman sadan metrin päässsä Italian rajasta ja itseasiassa tilalle autolla ajettaessa käydään Italian puolella. Kävelimme siis aamulla Italiaan jaa kuvailimme maisemia (=viiniköynnöksiä). Viinirypäleet olivat kypsiä ja sadonkorjuu tehtäisiin viikon sisällä. Poimimista vaille valmiit.  Aamupala oli loistava - pieniä makeita viinirypäleitä, leipää, juustoa ja kinkkua. Tämän lisäksi oli jotain erittäin vaalean väristä hyvän makuista mehua. En tiedä mitä se oli, mutta hyvää se joka tapauksessa oli. Tämän lisäksi olisi saanut vielä paistettua pekonia ja munia, mutta en ole kummankaan ystävä ja jätin nämä väliin. Aamupalaa syödessämme pähkäiltiin, että mitään tän