Yleistä höpinää

Mun suosikki TV-ohjelmiin on pitkään lukeutunut visailuohjelma Quite Interesting (QI). Se on BBC:n tuotantoa ja isäntänä on Stephen Fry. Kisailijoina on lähinnä britti koomikkoja, mutta on siellä mukana ollut esim Emma Thompson. Tykkään ohjelmasta koska siinä ei ole edes tarkoitus osata vastata esitettyihin kysymyksiin, kyse on lähinnä siitä että löytyykö se oikea vastaus edes yhteen kysymykseen kilpailun aikana. Kysymykset ovat myös ihan persukoulutietoa, mutta siis asioita jotka on opetettu suoraan sanoen väärin tai liian yksinkertaisesti. Ja kun kisailijoina on koomikkoja, niin vastaukset on ... ööö... koomisia. Se niiden pisteytys on mulle täysin epäselvä, mutta ei se mua ainakaan haittaa. Meillä on BBC entertainment kanavapaketti ja sieltä tulee juuri tämä QI. Aika usein mä jämähdän siihen telkun eteen katsomaan tätä. Hassua on että vaikka jakson on aikaisemmin nähnyt, niin ei ne vastaukset muistu kuitenkaan mieleen. Ensimmäisen kerran näin ohjelman Lontoon reissulla

Me vietettiin juhannusta ihan erittäin rauhallisesti. Torstai oli ensimmäinen päivä kun oikeasti pystyin syömään ja vatsa ei protestoinut!!!  Yritin tehdä alta pois hommia, jotka oli jäänyt tekemättä sairastelun takia. Torstaina aamulla maalasin terassin, tai siis laitoin ensimmäisen kerroksen puunsuojaöljyä. Tämän jälkeen kävin kaupassa ostamassa loput juhannus tarvikkeet ja sitten kävin töissä pitkittämässä kollegoiden työpäivää...  näin sopivasti juhannusaattona. Olin suunnitellut että olisin ollut kotona viimeistään viideltä... mutta kello olikin jo lähemmäs kahdeksaa kun pääsin vihdoin kotiin. Onni sai pikalenkitysken ja sitten maalasin vielä kerran terassin. Perjantaina otettiin ihan super-rauhallisesti. Timo teki ruokaa ja mä taisin pestä grillin... Timo teki lohta ja se oli aivan täydellistä. Lohen kypsyys oli täydellinen ja mä olin ihan täpinöissäni kun söin sitä. Ihan liian usein joutuu syömään ylikypsää lohta... Lounaan jälkeen jatkettiin makoilua ja sitten suunnattiin L

Mä en seuraa mitään tiettyä blogia uskollisesti, mutta on muutama blogi joita selailen epäsäännöllisen säännöllisesti. Lukemani blogit voi jakaa kolmeen eri ryhmään: koirablogit, ruokablogit ja muut blogit. (Kyllä olen koirahullu...ja mulla ei oo muuta elämää). Nyt niitä  seuraamisen arvoisia blogeja on taas vähemmän, kun Helsingin Sanomat lopettaa koirabloginsa. Koirablogit Tämä snautseri-blogi kertoo Bostonista ja Hudsonista. Ennen koiran hankintaa tämä oli sellainen ikkuna snautserien sielunelämään ja sitten kun meillä oli se meidän oma snautseri tämä toimi vähän niin kuin vertaistukena. Enlgantilainen snautseri foorumi  ei ole blogi, mutta on ollut meille myös hyödyllinen tiedonlähde. HBL:n hundkoijan  on aivan loistava. Ruokablogit Osa ruokablogeista joita luen on tuossa blogilistassani.  Mutta tässä ehkä ne viimeaikojen luetuimmat... tai siis olen kahlannut läpi vanhoja postauksia. Puoli-kiloa-voita- blogissa on loistavia respetejä kokonaisen kanan valmistamiseen. 

Syy siihen, että olen hereillä tähän aikaan vuorokaudesta on viikonlopun koettelemuksessa. Meni sairastelun takia vuorokausirytmi "vähän" sekaisin. Taisin samalla sekoittaa myös Onninkin rytmin, koska sillä on normaalisti poiketen tänä yönä ollut uniongelmia. Otin sen nyt poikkeuksellisesti omaan kainaloon koisii, niin että se rauhoittuis. Onni on hieman hämillään tästä järjestelystä ja nyt tässä sitten odottelen että se nukahtais... ja kirjoittelen tätä samalla. Molemmat meidän talouden kaksijalkaiset sai viikonloppuna vatsapöpön.  Ymmärrettiin se vasta maanantaina, kun avokki tuli töistä kotiin...  Ehkä ne kehon vihjeet olis voinut tajuta aikaisemminkin, eikä vain ottaa muutama Burana ja ihmetellä huonoa oloa. Lauantaina mä valittelin iltalenkin jälkeen, kun oli jotenkin tosi väsynyt olo ja päätä särki. Epäilin että oli ukkosta ilmassa ja päivän pyörälenkki varmaan myös väsytti. Eihän kesällä tulla ikinä kipeiks... EIPÄ. Sunnuntaina Timokin valitti, että väsytti ja ol

Mä löysin keväällä aivan ihanan maton meille. Matto on villaa ja se on Askosta. Matto paikoillaan  Ihastuin siihen heti, mutta se oli aika hintava ja mietin että tuhoaako toi meidän koira sen heti. Maton pinta on pieniä huovutettuja palloja ja näyttää juuri siltä että ne kelpais koirallemme rieputusleluksi. Toisaalta mietin että onko villamatto sopiva koiralliseen kotiin - lähteekö siitä lika helposti irti ja imeekö se karvat itseensä? Lähikuva maton pinnasta Tästä varmaan huomaa, että tavoitteena oli löytää snausterin värinen matto. Karvat ei näy :) Koira ei oo vielä tuhonnut sitä, mutta se oli puklannut sille jo ekana yönä kun matto oli paikoillaan. Tosin tässä tuli testattua, että irtoaako lika hyvin matosta... Ja kyllä se irtosi todella hyvin!

Kirsikkapuu olisi ollut kiva säilyttää, koska se oli upea keväisin Ensimmäisenä talvena tässä asunnossa, pihalta kuoli koivu. Sahasimme sen maan tasalle. Tokana talvena kirsikkapuu vaurioitui pahasti ja sekin piti kaattaa. Pihalla on nyt jäljellä enää yksi koivu. Kun viime kesänä viihdoinkin sisätilat oli pintaremontoitu valmiiksi, aloitin pihan kunnostus operaation. Koko remontoinnin ajan olin jo suunnitellut mitä pihalle teen. Katselin puutarhalehtiä ja selailin nettiä, eli sitä tavanomaista suunnittelutyötä. Tavoitteena oli saada Onnille leikkitilaa ja mulle yrttipenkki. Edellisissä asunnoissa kasvatin yrttejä ruukuissa parvekkeella ja sisällä. Kukkapenkit tulee toivottavasti jatkossa etupihalle (niin että Onni ei pääse tuohoamaan sitä). Operaatio alkoi siirtämällä kukkapenkki keskeltä pihaa hieman reunemmalle. Kaivuuoperaatio oli yllättävän työläs, koska maaperä oli täynnä juuria ja pieniä kiviä... ja ei tämä meidän pieni apurikaan tehnyt elämää helpoksi  mm. roikkumalla l

Viime vuosien perusteella tämä A-kirjaimen sana oli lopulta aikaistalailla selkeä valinta. Mulla ja mun koiralla on kokemusta allergioista ja ruoka-aineyliherkkyyksistä. Tässä nyt hieman tekstiä asiasta. Onnin masuongelmat Meillä meni noin puoli vuotta siihen, kun selvittelimme eläinlääkärin avustuksella Onnin vatsaongelmia. Pari ekaa kuukautta me vain oletettiin että elokuun vatsatauti oli saanut Onnin vatsan epätasapainoon ja anneettiin sille useita 3 viikon kuureja Tehobakteia, mutta tämähän ei tietenkään toiminut.  Onnille tehtiin paljon kokeita ja sen suolisto myös tähystettiin. Kauan ennen kuin ongelmat alkoi Tänä vuonna ollaan sitten tehty pientä hienosäätöä Onnin ruokavalioon ja huhtikuun alussa sille laitettiin hormonikapseli niskaan (kemiallinen kastraatio). Sillä oli välillä sellaisia päiviä kun sen pakki meni kunnolla sekaisin ilman selkeää syytä. Se autto, eikä enää oo ollut mitään ongelmia. Nyt on oikeasti voinut testata että mitä sen pakki sietää ja mitä

Me oltiin muutama viikko sitten Luukissa. Käveltiin siellä sellainen 9 km lenkki. Päiväretket on saanut ihan uuden tahdin kun on koira mukana. Ennen se oli sellaista tasaista taapertamista... nyt se lähinnä sellaista nykimistä. (Koira jää haistelee jotain hajua ja pysähdytään... koira saa vainun jostain ja pysähdytään että se rauhoituu. Ja joo meidän koira on sellainen 0-100 koira... välivaihdetta ei ole). Oikeasti me taidetaan pakon (Onnin) sanelemana ulkoilla joka päivä. Lähialueet on tullut koluttua läpi viime aikoina.  Lomat suunnitellaan vähän niin että päästäis jonnekkin mielenkiintoiseen paikkaan kävelee. USA:n reissu taidettiin suunnitella aika pitkälle kansallispuistojen perusteella. Ja tottahan se on ne upeat maisemat on jäänyt parhaiten mieleen. Tosin musta ei ikinä tuu telttailijaa... Timo ei pystyis nukkuu siellä ja mä oon ihan liian mukavuuden haluinen. Mut pitäis varmaan joskus ainakin yrittää telttailua... mut eihän meillä oo telttaa eikä rinkkaa. Alla listausta kok