Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2012.

Tänään ei sada läheskään yhtä paljon kuin eilen

Onnin silmät on ollut kunnossa nyt toista viikkoa. Mä kuvittelin, että se silmätippojen laitto olis Onnille epämiellyttävää. Mutta toi meidän karvanaamio tykkäs siitä. Se tuli salamana paikalle kun latex hanskat meni käteen ja jääkaapista otettiin silmätippatuubi esiin. Mun on hieman vaikea tajuta mitä kivaa on siinä, että alaluomi vedetään alaspäin ja sinne törkätään sellaista geelimäistä ainetta. Lääkekuurin loputtua Onni on hieman haahuillut keittiössä siihen malliin, että pitäis saada silmätippoja. Ekana iltana kun ei laitettu silmätippoja, Onni tuli iltalenkin jälkeen törkkii mua kuonollaan ja ilmioitti ihan selvästi "SÄ UNOHDIT JOTAIN". Normaalisti Onni menee suoraan nukkumaan iltalenkin jälkeen.... Viimeiset kaksi viikkoa ollaan käyty kaksi kertaa viikossa rally-tokossa. Onnin on ihan huippu, mutta mun ohjaamisessa on todellakin toivomisen varaa. Mun toiminnassa olis muutenkin hieman toivomisen varaa... Eilen aamulla vedin päälle täydet sadekelin vaatteet, sadeva

Nukkuminen parantaa kaikki vaivat

Sairastuin ns. 24 tunnin flunssaan - tai kestikhän se kyllä tiistai-illasta torstaiaamuun. Tulin tiistai iltana töistä kotiin ja ihmettelin, kun vähän huimaa. Kävin kuitenkin normaalisti iltalenkilla ja vähän ihmtettelin väsynyttä olotilaani. Keskiviikkoaamuna heräsin ja oli ihan hyvä olo - selkä oli vähän kipeä. Olin nukkunut koko yön kuin tukki, vaikka normaalisti herään ennen kuin herätyskello soi. Aamulenkin jälkeen alkoi sitten se alamäki. Olo huononi ja selkä vain kipeytyi. Mittasin kuumeen ja olihan mulla selkeästi lämpöä. Ilmoitin töihin. että olen kipeenä ja nukahdin heti. Nukuin sitten reilusti yli puolen päivän, katselin pari leffaa ja sitten olin taas valmis petiin. Kaiken kaikkiaan viimeyönä tuli nukuttua 14 tuntia putkeen... tai Timo kertoi, että olin noussut puoli kymmenen paikkeilla laittamaan Onnille silmätipat. Tästä mulla ei oo mitään muistikuvaa! Torstaiaamun tuli sitten herättyä ihan uutena ihmisenä ja on ihan kiva kun ruoka on pysynyt sisällä :)

Onnipoika sairastelee

Vaikka tässä on kahtena peräkkäisenä sunnuntaina ravattua päivystävän eläinlääkärin pakeilla, niin kuvittelin ongelmana olevan vain ärhäkkä silmätulehdus. Mut ei, Onni sai viime yönä kaksi epileptistä kohtausta. Nyt epäilen, että silmätulehdus on vain oire taudista eikä pelkästään se hoidettava tauti. Elokuussa Kouvolassa Onnin vatsaultrassa havaittiin laajentuneet imusolmukkeet, mutta kaikki veriarvot oli niinkuin piti... Pakki Onnilla on kuitenkin ollut poikkeuksellisen hyvässä kunnossa koko kesän ja kohtauksia ei ole ollut sitten Kouvolan reissun. -> soitto eläinlääkärille... TAAS

Lokakuun yhteenveto

Tajusin vasta tänään aamulla, että on jo marraskuu. Minne se lokakuu oikein meni? Suurin muutos lokakuussa oli osaston vaihto töissä ja samalla työajat säännöllistyi. Ekan viikon heräsin orjallisesti 5:30 ja yritin raahata superväsyneen Onnin tunnin aamulenkille. Totesin sitten lopulta, että Onni on tyytyväisempi hieman  lyhyemmällä lenkillä. Mulla oli vika jatko-opintojen tentti lokakuun alussa. Se meni mielestäni todella huonosti ja olin ihan varma, että joudun uusii tenti. Toisin kävi, se meni läpi ja sain siistä jopa 3 (asteikko 1-5). Hieman tosin on haikea fiilis, kun ei ole enää syytä opiskella :/ Tosin uusien asioiden oppiminen jatkuu artikkeleita lukemalla. Aamupakkaset oli kieltämättä todella kivoja ja ekat lumetkin jo tuli. Lampikin oli jo jäässä! Pakkaset vois tulla takaisin, niin hiekan määrä kämpässä vähentyis radikaalisti. Jos me joskus muutetaan, niin tulevassa asunnossa on kyplyhuoneen oltava ulko-oven lähellä. Nyt mä joudun kantaa kurasen Onnin koko asunnon läpi

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).