Tarokon kansalllispuisto sijaitsee 10 minuutin junamatkan päässä Hualienista. Juna-asemalta pitää kuitenkin vielä ottaa bussi huipulle. Ennen bussireissua kävimme kuitenkin ostamassa eväitä lähimarketista ja sadeviitan. Olimme kyllä katselleet säätiedotuksista että vettä sataisi, mutta hieman optimisisesti ajatelleet, ettei sitä vettä nyt ihan hirveästi voi tulla. Vuokrasimme juna-asemalta (taitto)pyörät. Tarkoituksena oli viikata pyörät kasaan, lastata ne bussiin ja lasketella alas huipulta.
Emme jaksaneet odotella bussin tuloa puolta tuntia, joten otimme taksin. Taksin ajellessa huipulle, vettä alkoi sataa taukoamatta ja vettä tulvi tielle jne. Alkoi hieman jännittää ja päätimme jäädä pois puolivälissä matkaa. Mainitsinko jo että vettä satoi kaatamalla. Ei ollut mitään järkeä vetää sadeviittaa niskaan, joten suojasin sillä tärkeimmän omaisuuden - eli selkärepun kameroineen. Tosin kesällä ostamani Gopro-kameran kiinnitin kypärääni ja laitoin kameran pyörimään.
Voi elämä niitä maisemia ja kuinka siistiä se pyörällä ajelu siellä oli. Vesiputouksia oli kaikkialla!
Tarokon kansallispuisto oli ehdottomasti reissun kohokohta. Sää ei suosinut, mutta sen takia se ehkä olikin niin mahtava. Hieman harmittaa kun melkein kaikki kävelyreitit oli suljettu, mutta se oli ihan ymmärrettävää... koska sitä vettä oli ihan kaikkialla. Tietenkään pyörällä ajelu tuolla ilmalla ei välttämättä ollut myöskään se turvallisin vaihtoehto. Toisaalta siellä oli vähemmän liikennettä, niinpä autot eivät aiheuttaneet meille vaaraa kapeilla vuorenrinnettä kiemurtelevilla teillä.
Tarkoituksena olisi koostaa pieni video GoPro:lla kuvatusta videomateriaalista, mutta se tulee sitten joskus.
Taittopyörä ja sadeviitta |
Voi elämä niitä maisemia ja kuinka siistiä se pyörällä ajelu siellä oli. Vesiputouksia oli kaikkialla!
Rotkon pohja saattoi välillä olla ihan häikäisevän valkoinen marmorista. Marmori rotkot ovatkin Tarokon ykkösnähtävyys ja oma erikoisuus.
Vettä tulvi tietenkin myös paljon tielle. Osa niskaan tulevasta vedestä oli ihan lämmintä, osa taas aika kohtalaisen kylmää. Ikinä ei tiennyt mikä sen veden lämpötila oli ennen kuin sen läpi ajoi.
Koko päivän satoi enemmä tai vähemmän kaatamalla. Ja siis kaatamalla, tarkoitti oikeasti sellaista sadetta joka tulee ehkä ukkoskuuroina Suomessa. Hyvä asia tuolla oli kuitenkin se että lämpöä oli reilut 25 astetta... joten kylmä ei tullut. Lopulta olin niin märkä etten tajunnut ottavani kuvia vesilätäkössä. Kohtalaisen mutaiset kenkänikin saivat huomattaavasti kirkkaaman väri päivän liotuksen jälkeen.
Iltapäivällä vähän kirkastui kun pääsimme kansallispuistoin porteille. Siellä oli useampia kävelyreittejä ja kävelimme yhden niistä.
Tarokon kansallispuisto oli ehdottomasti reissun kohokohta. Sää ei suosinut, mutta sen takia se ehkä olikin niin mahtava. Hieman harmittaa kun melkein kaikki kävelyreitit oli suljettu, mutta se oli ihan ymmärrettävää... koska sitä vettä oli ihan kaikkialla. Tietenkään pyörällä ajelu tuolla ilmalla ei välttämättä ollut myöskään se turvallisin vaihtoehto. Toisaalta siellä oli vähemmän liikennettä, niinpä autot eivät aiheuttaneet meille vaaraa kapeilla vuorenrinnettä kiemurtelevilla teillä.
Tarkoituksena olisi koostaa pieni video GoPro:lla kuvatusta videomateriaalista, mutta se tulee sitten joskus.
Kommentit
Lähetä kommentti