Edellisen päivän sateet Tarokossa ilmeni vain enää märkinä kenkinä aamulla. Edessä oli luvassa lämmin aurinkoinen päivä tutustuen Hualienin kaupunkiin. Tarkoituksena oli ensin lainata majapaikkamme pyöriä, mutta pian totesimme ettei meidän kunto ja lämmönsietokyky (+30 astetta) riitä siihen mitä olimme suunnitelleet tekevämme. Kävimme sitten juna-aseman kupeessa olevassa Giantin-liikkeessä vuokraamassa sähköpyörät.
|
Giantin sähköpyörä |
Eka suuntasimme avokin bongaamalla kevyelle 4 km aamureippailulle Zuo cang trailille. Polun alussa on infokeskus, jonka henkilökuntaan kuulunut mies oli erittäin ystävällinen ja antoi meille jopa kauniita postikortteja mukaan.(Jos olen unohtanut aikaseimmin mainita, niin taiwanilaiset ovat äärettömän ystävällisiä ja avuliaita.)
|
Reitin kartta - ihan vaan pari mutkaa |
No tämä aamureippailu oli sitten kaikkea muuta kuin kevyttä eli koko 4 km nousua. Hiestä märkiä oltiin jo ennen ensimmäistä kilometriä. Mä olin ihan varma ettei me sinne "huipulle" jakseta kävellä.
|
Vastamäessä |
Ylempänä oli sellainen kiva tuulenvire... joten noususta tuli ihan siedettävä. Se alku oli ehdottomasti pahin ja ehkä myös jyrkin.
Noin kahden kilometrin kohdalla jäimme lepuuttelemaan jalkoja ennen loppurutistusta. Kävin huuhtelemassa naamaani taukopaikan vessassa.Kun kävelin takaisin avokin luokse, niin sain sätkyn kun vierestä kuuluikin outoa ääntä. Mä olin 100% varma että sieltä nyt hyökkää joku valtava käärme kimppuun, mutta siinä kymmenen metrin päässä hengailikin Formosan makaki.
|
Formosan makaki.
Lopulta tuli esiin useampiakin makakeja ja nämä olivat siis ihan villinä luonnossa... ja eivät hyökänneet kimppuu kuten esim Gibraltarilla olevat apinat.
|
Reitin päätepisteessä oli taukopaikka ja siellä oli olikin ihan mieletön määrä perhosia. Niitä oli ihan kaikkialla.
Alaspäin mentiinkin sitten vähemmän hikisissä merkeissä ja pysähdyttiin vielä hetkeksi ihailemaan aina välillä näkyviä makakeja.
Luontopolulta ajeltiin koko kaupungin läpi rannalle. Se oli ihan jännää, kun sitä liikennettä oli kuitenkin aika paljon. Onneksi tuo liikennekäyttäyminen on kuitenkin Taiwanissa ihan maltillista ja huomattavasti järkevämpää kuin esim. Italiassa.
|
Muodikkaana liikenteessä |
Ajelimme pitkin kaunista rantaa pohjoiseen. Hualien tarkoittaa pyörrevirtaa ja paikka siis saanut nimensä vaarallisista pyörrevirroista meressä kaupungin edustalla. Täällä ei siis kannata uida.
Paikoitellen reitti oli hieman haastava, koska pari viikkoa aikaisemmin riehunut taifuuni oli hieman syövyttänyt rantareittiä. Onneksi olimme kesällä treenanneet pyörän kantamista... ja nämä modernimmat sähköpyörät olivat huomattavsti kevyemmät kuin Liuqiu-saaren sähköpyörät.
Hengailimme rannalla jonkun aikaa. Se oli ihan tyhjillään, mutta rantabulevardilla oli enemmänkin jengiä. Hassua oli että paikalliset turistit kuvasivat meitä... ja kyselivät mistä olimme ja miten sinne olimme päätyneet.
Koska rannalla ei saa uida, niin kahlailimme ja viilentelimme lähinnä jalkojamme. Aivan upea ranta ja olis ollut niin ihanaa uida....
|
Tyynenvaltameren rannalla |
Hualiensissa on varmasti muutakin nähtävää, mutta aika ei vain riittänyt enempään.
Kommentit
Lähetä kommentti