Läppäri aukes tänään ekan kerran yli viikkoon :)
Mä oon taas elelly "hiljaiseloa" sängynpohjalla viimeisen viikon. Viime viikon tiistaina oli neljäs sytostaattitiputus ja meitsi kuvitteli sen menevän yhtä "jouhevasti" kuin aikaisemmin. Kolme ekaa (Taxotereä) sytostaatti selvittiin lähinnä vatsaväänteillä ja nukkumalla. Nyt neljännen sytostaatin kohdalla vaihtu myrkyt (CEX) ja niin myös jälkioireet. Kahden päivän jälkeen alkoi vesi ja paihoinvointilääkkeet pysyy sisällä, kolmantena päivänä jo mehukeittokin. Oli aika voittaja olo... NOT. Ainakin mun rapakunto on loytänyt ihan uuden aallonpohjan - ihan järkyttävää.
Avokki joutu viime viikolla sit ottaa lähes täyden hoitovastuun Onnista. Mä taisin kyllä käydä Onnin kanssa sellaisia 5-10 minuutin pikalenkkejä, mutta vasta perjantaina mä pääsin "Tour-de-Lammen" (eli kolmenkymmenen minsan lenkin lammen ympäri). Perjantaina ulkoilukeli oli aivan loistava - aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lampi oli upeassa peilijäässä. Onni ei itseasiassa ennen perjantaina suosutunut kävelee mun kanssa pidemmälle, se veti aina liinat kiinni ja halus kävellä perinteisen "kääntäriltä-kääntärille" 10 minutin lenkin. Onneksi meillä on Onni, koska noi pienet ulkoilut parantaa niin paljon olotilaa (ja mielialaa).
Viikonloppu meni mulla kerätessä voimia ja syöden avokin tekemää makaronilaatikkoa. Onni sai lauantai-iltana yhden kohtauksen, mutta lisää ei onneksi oo tullut. Onnin viime kohtauksest ehti kulua melkein kolme viikkoa, eli huomattava parannus on tullut. Lokakuussa kohtaukset tuli noin kymmenen päivän välein ja aina sarjoissa. Hieman toiveikkaampia ollaan taas tuon Onnin kanssa.
Me tehtiin pieniä muutoksia Onnin ruokavalioon - me poistettiin siitä kaikki kala. Onnin pakki meni "kalapäivinä" aina hieman epästabiiliin kuntoon ja meidän mielestä se sai myös "kalapäivinä" usein kohtauksia. Me ei valitettavasti pidetä enää Onnille ruokapäiväkirjaa, mutta kala annetaan useimmiten tiettyinä päivinä ja nämä päivät on ne joina Onnilla on epilepsiapäiväkirjan mukaan eniten kohtauksia. Kalan poistaminen on vain testi ja katotaan miten se vaikuuttaa. Onnin pakki on ollut nyt pientä solinaa lukuunottamatta aivan loistokunnossa - Barfissa siis pysytään jatkossakin.
Onni on saanut uuden lempinimen "apinautseri". Avokin mielestä Onnin äänimaailma ja kiipeilyt on välillä lähempänä apinaa... niinpä siitä sitten tämä
(Teksti saattaa olla hieman normaalia poukkoilevampaa, mutta mun keskittymiskyky on about nollassa.)
Mä oon taas elelly "hiljaiseloa" sängynpohjalla viimeisen viikon. Viime viikon tiistaina oli neljäs sytostaattitiputus ja meitsi kuvitteli sen menevän yhtä "jouhevasti" kuin aikaisemmin. Kolme ekaa (Taxotereä) sytostaatti selvittiin lähinnä vatsaväänteillä ja nukkumalla. Nyt neljännen sytostaatin kohdalla vaihtu myrkyt (CEX) ja niin myös jälkioireet. Kahden päivän jälkeen alkoi vesi ja paihoinvointilääkkeet pysyy sisällä, kolmantena päivänä jo mehukeittokin. Oli aika voittaja olo... NOT. Ainakin mun rapakunto on loytänyt ihan uuden aallonpohjan - ihan järkyttävää.
Avokki joutu viime viikolla sit ottaa lähes täyden hoitovastuun Onnista. Mä taisin kyllä käydä Onnin kanssa sellaisia 5-10 minuutin pikalenkkejä, mutta vasta perjantaina mä pääsin "Tour-de-Lammen" (eli kolmenkymmenen minsan lenkin lammen ympäri). Perjantaina ulkoilukeli oli aivan loistava - aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lampi oli upeassa peilijäässä. Onni ei itseasiassa ennen perjantaina suosutunut kävelee mun kanssa pidemmälle, se veti aina liinat kiinni ja halus kävellä perinteisen "kääntäriltä-kääntärille" 10 minutin lenkin. Onneksi meillä on Onni, koska noi pienet ulkoilut parantaa niin paljon olotilaa (ja mielialaa).
 |
| Lenkillä - auringonpaistetta ja peilijäätä. |
Viikonloppu meni mulla kerätessä voimia ja syöden avokin tekemää makaronilaatikkoa. Onni sai lauantai-iltana yhden kohtauksen, mutta lisää ei onneksi oo tullut. Onnin viime kohtauksest ehti kulua melkein kolme viikkoa, eli huomattava parannus on tullut. Lokakuussa kohtaukset tuli noin kymmenen päivän välein ja aina sarjoissa. Hieman toiveikkaampia ollaan taas tuon Onnin kanssa.
Me tehtiin pieniä muutoksia Onnin ruokavalioon - me poistettiin siitä kaikki kala. Onnin pakki meni "kalapäivinä" aina hieman epästabiiliin kuntoon ja meidän mielestä se sai myös "kalapäivinä" usein kohtauksia. Me ei valitettavasti pidetä enää Onnille ruokapäiväkirjaa, mutta kala annetaan useimmiten tiettyinä päivinä ja nämä päivät on ne joina Onnilla on epilepsiapäiväkirjan mukaan eniten kohtauksia. Kalan poistaminen on vain testi ja katotaan miten se vaikuuttaa. Onnin pakki on ollut nyt pientä solinaa lukuunottamatta aivan loistokunnossa - Barfissa siis pysytään jatkossakin.
Onni on saanut uuden lempinimen "apinautseri". Avokin mielestä Onnin äänimaailma ja kiipeilyt on välillä lähempänä apinaa... niinpä siitä sitten tämä
(Teksti saattaa olla hieman normaalia poukkoilevampaa, mutta mun keskittymiskyky on about nollassa.)
Kommentit
Lähetä kommentti