Yleistä höpinää

Kävi niinkin hassu sattuma että meille muutti täydellinen snautseri herra! Kaikki alkoi siitä kun olimme päättäneet että kylppärirempan jälkeen olisi aika alkaa etsiä meille koiraa. Selailimme rescue-yhdistysten sivuja ja ehdimme laittaa jopa adoptioanomuksen parista koirasta. Satuinpa sitten eräs ilta katselee Apulan sivuja. Sieltä bongasin ilmoituksen snautseri-herrasta. Heitin sitten ihan vitsillä avokille, että täällä olis tällainen ilmoitus snautseri-uroksesta. Avokin reaktio oli sitten että "SOITA, SOITA, SOITA"...  Käytiin kasvattajalla tutustumassa herraan ja saimme lenkitettää herraa. Kotimatkalla keskustelut avokin kanssa oli hyvin pitkälle tällaisia se ei vingu se ei pompi se osaa rauhoittua se kuuntelee mitä sille sanotaan se kävelee kuin unelma Sitten ne kasvattajat vielä tykkäs että me olla oikea koti snautseriherralle. Snautseriherraa kyydissä kotimatkalla (onnesta soikeana) ihmeteltiin, kun takapenkillä olikin hiljainen snautseri. ...

Todella moni on kysellyt milloin meille tulee taas koira. Mun vastaus on ollut "sit joskus, ei nyt, katsellaan". Mulla on tosin ihan kamala koirakuume koko ajan, mutta koiran hankkiminen ei valitettavasti ole tällä hetkellä järkevää. Mä ajattelin, että koirahoidokit vähentäis meidän koirakuumetta. Me ollaan viime syksystä asti lenkitetty ja otettu yökylään kavereiden koiria. Tästä ei todellakaan ole ollut mitään hyötyä meidän koirakuumeseen, vaikutus on ollut täysin päinvastainen. Koiran kanssa lenkkeily on niin kivaa ja sohvallekin kaipailtais päivystävää kainalokaveria. Mua myös ärsyttää se, että nykyään tulee ulkoiltua todella vähän ja kaipailen etenkin aamulenkkejä. Avokki yllätti tänään sanomalla, että viimeistään kahden vuoden päästä hän ostaa koiran. Mun vastaus oli "anteeks, mitä sä sanoit?".  Avokki harvemmin ottaa näin selkeästi kantaa asioihin, joten tämä ilmoitus tuli ihan puun takaa. Onneks tässä on vielä aikaa pähkäillä rotuvalintaa, koska ee ei ...

Meidän loma ei mennyt ihan putkeen... Meidän loman alkajaisiksi Onni alkoi saada kohatuksia - yksi toisensa perään ja niitä tuli päivä päivältä enemmän. Onnin epilepsialääkkeistä ilmeisesti hiipui teho ja stesolideistakaan ei ollut enää katkaisemaan kierrettä. Vaihtoehtoja ei enää jäänyt ja 5.8 jouduimme lopettamaan Onnin.

Onnia ei oo kinnostanut sorsat ikinä... tänään oli sitten poikkeus. Onni tempaisi yhtäkkiä lammen rannalla sorsien perään ja tietenkin multa lipes ote remmistä. Onni totesi tilaisuutensa tulleen ja lähti sorsajahtiin. Sorsa olis päässyt ihan hyvin lentää karkuun, mutta jostain syystä sorsa päättikin vain pitää sellaisen metrin turvaetäisyyden Onniin ja uiskennella pitkin lampea?! Onnilla ei yllättäen korvat toiminu ja koko episodi loppui vasta 15 minuuttia myöhemmin Onnin palattua rantaan väsähtäneenä. Kyllä hävetti Onnin toilailut ja tottelemattomuus... Noh...Ainakaan se ei hukkunut - Onni ei meinaan oo hyvä uimari.

Ruokakokeilu ei mennyt ihan putkeen... tai sitten Onni reagoi ikävästi ennen juhannusta annettuihin rokotuksiin... tai sitten epilepsialääkkeiden teho on heikentynyt. Joka tapauksessa Onni on saanut kohtauksia todella tiheään 1- 4 päivän välein. Pahin päivä oli keskiviikkona, kun Onni sai kolme kohtausta. Onnilla ei oo useaan kuukauteen ollut kohtausryppäitä... nyt niitä sitten tuli. Soitin eläinlääkärille ja Onnin lääkitystä taas hieman säädettiin - Barbivet annosta nostettiin ja Pexionia vähennetään asteittain. Palattiin Onnin kanssa myös takaisin raakaruokintaan, mutta hieman muokatulla ruokavaliolla - ei porkkanaa tai kananmunaa. Sen nappulan kanssa närästys katosi, mutta Onnin pakki ei ollut yhtään paremmassa kunnossa. Rankka viikko - nukkumapaikan löytäminenkin oli vaikeaa sanutserille Torstaina käytiin eläinlääkärissä ottamassa jälleen yksi verinäyte. Mä halusin, että Onnilta testataan varmuudenvuoksi toksoplasmoosi, koska se on suunnilleen ainoa mitä Onnilta ei oo testa...

Onni on ihan kypsä näihin vesisateisiin. Lenkille ei oo mikään kiire, vaikka rakko olis jalkapallon kokoinen ja koko päivänä ei oo käyty ulkona. Lenkillä kaikki mahdolliset kikat otetaan käyttöön esim. nelitassujarrutus, remmistä vetäminen ja kääntyminen kotiinpäin KAIKISTA mahdollisista risteyksistä. Nelitassu jarrutus Nelitassujurrutus yhdistettynä remmiriekkumiseen. Ihan kiva kun useat vastaantulevat voivottelevat kun Onni on niin surkean näköinen. "Sateinen lenkki"-show viimeistellään "marttyyri sohvalla" esityksellä. Marttyyri sohvalla Mutta sitten kun se tästä "karmeasta" kokemuksesta on leppynyt, niin alkaa normi leikit ja energiaa olis vaikka mihin. Mä en ihan tiedä mitä mä teen väärin, mutta mä olin ymmärtänyt, että monet koirat tykkää lähteä lenkille sadekeleilläkin. Mun edellinen koira ei välittänyt lenkkeilystä sateella lainkaan ja ei Onni oo yhtään sen innokkaampi... Mitä mä teen väärin?

Viikonloput ovat hujahtaneet ohi ja viikot ovat menneet työn merkeissä. Onnilla on ehkä ollut hieman ikävä mua ja se on ominut mun pyjamahousut. Kyllähän mä itsekkin tykkään niistä pyjamahoususista -on ne sen verran mukavat ja pehmoiset. Ehkä mä otan ne takaisin, kunhan pesen ne eka. Onnin uusi unilelu (=mun pyjamahousut) Onnin kohtaukset ovat olleet ihan normaalit - niitä tulee säännöllisen epäsäännöllisesti 1½-2½ viikon välein. Onnin pakki on ollut kunnossa,  mutta närästys on vaivannut ajoittain aika paljonkin. Viime viikolla lisäsimme perus raakaruuan kaveriksi keitettyä tattaria, joka taisi vähän helpottaa tilannetta. Tiistaina kävimme hakemassa Onnin kolmivuotisrokotukset ja uusimme kaikki Onnin lääkereseptit. Onnilla on ainakin  lääkitys kunnossa tulevaksi vuodeksi... Eläinlääkäri ehdotti herkkävatsaiselle koiralle sopivaa hypoallergianappulaa ja sitä Onni on nyt syönyt keskiviikosta lähtien. Eipä oo enää pahemmin närästänyt. Onni saa nappulan lisäksi kalkkun...

Mulla on ollut ihan liian kiireistä viime aikoina. Tietokoneen edessä olen nököttänyt, mutta siis opiskelujen ja töiden merkeissä. Aamu-uinnille menossa Sealifessa Herkuttelua Leppävaarassa Tuima ilme kun ei pääse sohvalle. Mutta yhdelle snautserille on aina tilaa sohvalla - Onnin mielestä Iltalenkillä Sain vihdoinkin etupihan kivikoristelut ja kukkaistutukset valmiiksi,  jota avokki ilmeisesti päätti sitten hieman tuunata ketjuöljypullolla ja kangasrätillä.

Viimeisen kahden viikon aikana Onnilla on ollut taas hieman tiheämmin kohtauksia (noin kerran viikossa). Onneksi kohtaukset ovat olleet illalla ja vielä viikonloppuna, niin ei oo tarvinnut jättää sekavaa Onnia yksin kotiin. Positiivinen asia on myös se, että kohtauksia on aina ollut vain yksi. Katsellaan miten tilanne kehittyy, mutta todennäköisesti pitää taas mennä lääkärin pakeille. Mitäs muuta Onnille kuuluu? Kohtauksien takia ollaan otettu enimmäkseen rennosti, mutta jotain pientä kivaa ollaan tehty koiran kanssa ja ilman. Työt ja opiskelut ovat vieneet ehkä vähän liiankin ison osan mun vapaa-ajasta. Voiko tällaisessa asennossa oikeasti nukkua?

Pääsiäisenä mä olen tehnyt kaikenlaista pikku puuhaa - väsännyt uudet hyllyt varastoon ja siivonnut pihaa. Onneksi on pieni varasto ja pieni piha, niin että nämä projektit ovat olleet suhteellisen lyhyitä. Varaston hyllyjen kasaaminen on vielä hieman kesken - ens viikolla pitää käydä taas Ikeassa. Lauantaina käytiin shoppailee. Avokki osti itselleen uuden polkupyörän ja muhun iski melkein heti pienoinen pyöräkuume. Ajattelin syksyllä aikaisintaan ostaa sen uuden pyörän, mutta katsellaan nyt. Sunnuntaina Onni pääsi leikkii erään ihanan snautseritytön kanssa. Sen jälkeen se olikin aika väsäynyt, mutta onnellinen (ja hyvin rapsutettu). Onni simahti pihalle. Tänään maanantaina me lähdettiin reteesti kävelee Sorolammen luontopolulle ilman karttaa. Partanaamat suunnistaa Meille kävi taas hieman perinteisesti, eli ulkoilutettiin meidän eväät ja syötiin ne sit kotona... Eksyttiin ilmeisesti polulta ja tultiin autolle vähän liian aikaisin. Ehkä sit ens kerralla onnistuu taas pare...

Tänään aamulla olis pitänyt arvata, että ulkona sataa vettä - Onni änkes mun kainaloon vasta seiskalta ja kasilta päästiin aamulenkille. Eikä Onnilla silloinkaan kiire ulos ollut. Tänään iltapäivällä mua laiskotti ja en jaksanut siirtää trimmauspöytää saunasta kylpyhuoneen puolelle. Onni tais olla tyytyväinen tähän ratkaisuun, koska se otti vähän liiankin rennosti kynsienleikkuun ja pienen nopean siistimisen. Onni ottaa vähän liiankin rennosti. Jos joku olis pari vuotta sitten sanonut, että mun kolme vuotias koira makaa lattialla tyytyväisenä hötkyilemättä koko kynsienleikkuun ajan... niin mä olisin nauranut päin naamaa. Ottaa Onni trimmauspöydälläkin kynsienleikkuun nykyään rauhallisesti, mutta siinä se ei onneksi mahdu makaamaan. Me ollaan aina palkkittu Onnia kynsienleikkuun yhteydessä - eli ihan eka pentuna se sai namin jo kynsisaksien esiin ottamisesta ja nyt se enää saa vain loppupalkan. Tänään se vain konkretisoitui kuinka rento Onni on kynsienleikkuun aikana. Onni o...

Lauantain aloitin "juoksulenkillä".  Onni hieman hidasti tahtia, kun piti merkkaill ja haistella. Mä jaksan jo juosta ihan kohtalaisen hyvin, mutta vielä on matkaa viime kesäiseen kuntoon. Mun ykköstavoite on kyetä taittamaan kunnialla työmatka pyörällä toukokuun alusta alkaen. Juokseminen on vain tapa päästä siihen tavoitteeseen ja samalla saa koiran kätevästi lenkitettyä. Aamulenkin jälkeen, Onni sai ruuan ja mä laitoin päivän ruuan pataan porisemaan. Aamutoimien jälkeen suunnattin avokin kanssa pyörillä Myyrmäen kevätmarkkinoille ja sieltä Martinlaakson uudelle ostarille Lidliin. Lidlin jonossa mä tokaisin avokille johonkin ehdotuksen ilmeisesti aika jyrkästi "EI" ja meidän jälkeen jonossa ollut rouva leimas mut pirttihirmuksi ja "tollasia ne nykyajan naiset on". Ihan huumorimielessä se siinä mua "sätti" ja puolusteli mun avokkia. Se rouva oli oikeasti todella herttainen! Avokki myös lisäsi sille rouvalle vielä lisää vettä myllyyn, olemalla ...

Onni on viime aikoin voinut enimmäkseen hyvin. Kohtauksia on nyt ollut tiheämmin (1-2 viikon välein), eli lääkityksen nostosta ei sitten tainnut olla hyötyä pidemmän päälle. Onnin lääkäri sanoi, että näillä lääkkeillä on välillä sellainen kuherruskuukausi-efekti - toimii aluksi hyvin ja sitten teho heikkenee. Ajateltiin katsella muutama viikko vielä ja sitten mennä lääkärin pakeille (taas). Auringonlaskua ihailemassa. Onni syö todella paljon lääkkeitä (=kolme kertaa päivässä 1½ Keppraa ja kaksi kertaa päivässä 2 Pexionia), mutta tämä ei mielestäni kuitenkaan vaikuta Onnin käytökseen merkittävästi. Lääkitystä ei enää voin nostaa, koska se on jo ihan tapissa. Muutoksia lääkitykseen voi tehdä - tuoda barbivet tähän rinnalle. Barbivetissa oli vain niitä sivuvaikutuksia - jatkuva jano (ja pissahätä) ja sitten Onni oli myös aika flegmaattinen. Ja ei se Barbivetkään kovinkana hyvin Onnilla toiminut. Ja nyt hieman kevyempiin aiheisiin. Onni heitti viikonloppuna tal...

Mun vanhat Timberlandin "vaelluskengät" oli ihan hajalla - pohjasta irronnut palasia, saumat repsotti ja vedenpitävyydestä ei tänä talvena oo ollut tietoakaan. Vanhat kengät ovat palvelleet kuitenkin jo ainakin kolme vuotta, eli ehkä niillä oli jo lupakin alkaa hajota. Eilen tein sit sellaisen 15 minuutin täsmäiskun Suomenojan Budgetsporttiin. Mukaan sieltä lähti kahdet ulkoilukengät (Halti ja Reebok), kahdet housut ja uimalasit. Kotona uudet kengät tuli tietenkin heti käyttöön. Edessä vanhat ja kuluneet Timberlandit - takana uudet ja kuraiset Reebokit Tänään mä kaivoin pyörän varastosta ja tein pienen kuntotarkastuksen sille. Tämän jälkeen poljin hurjat 8 km piipahtaessani koirakoulun kevättapahtumassa. Menomatka meni vielä kevyesti, mutta takaisin polkiessa oli ihan mieletön vastatuuli. Meinas pyöräily vaihtua kävelyks, kun kunto meinas loppua. Mä en oo ikinä tainnut aloittaa pyöräilykautta näin aikaisin (tai ollut näin rapakunnossa). Mulla on fillarilenkeillä käyt...

Onni täytti eilen kome vuotta. Muutama snautserin omistaja on sanonut, että snautsereille tulee järkeä päähän vasta kolme vuotiaana. Me taidetaan vielä odotella tätä vaihetta. Eilen metsälenkillä tuli vastaan peuralauma.. Peuralauma oli polun vasemmalla puolella (10 metri meistä) ja Onni etsi niitä täysin vastakkaisesta suunnasta. Mä en tajuu... Onnin mielestä peurat on kuononosoittamssa suunnassa,  mutta oikeasti ne on ihan täysin päinvastaisessa Onni sai tietenkin muutaman syntymäpäivälahjan. Mieluisin niisä on ollut avokin ostama Kong Wubba. Onni esitteli miellään uutta lelua kameralle.

Mulla piti olla viimeinen sairaslomaviikko tällä viikolla, mutta keskiviikon lääkäritapaamisessa lääkäri totes mun veriarvojen perustella olevan vielä levon tarpeessa  ja sain sairaslomaa vielä viikon lisää. Infektioriski on niin suuri ja keho tarvitsee vielä toipumisaikaa.... Enpä pistänyt vastaan, koska väsy tulee edelleen aika nopeasti ja päikkärit kuuluu edelleen päivärutiineihin. Veriarvot kontrolloidaan vielä varmuuden vuoksi kuukauden päästä. Siihen asti pitäis ottaa suht rauhallisesti ja en saa rasittaa itseäni. Muuten lääkärillä ei ollut mitään uutta - kaikki näyttää lupaavalta, seuraavat viisi vuotta pitää käydä vuosikontrolleissa ja sain taas mappiin lisättäväksi muutaman infopaperin. Posti kiikutti jo perjantaina ajat elokuun kontrolleihin. Ärsyttää  vain, että me vietetään aina kesälomaa elokuussa ja nyt mietitään siirretäänkö kontrolleja vaiko lomaa. Onnilla on mennyt enimmäkseen hyvin. Onni ei oo arvostanut näitä vesikelejä, mutta lenkille se on kuitenkin läht...

Tiistain välikohtausta lukuunottamatta, tää viikko on mennyt ihan hyvin. Keskiviikosta alkaen ollaan odoteltu Onnin seuraavaa kohtausta, mutta sitä ei ole tullut. Viime kohtauksesta on jo yli kolme viikkoa. Torstaina sain kontrollikuvien tuloksen ja mitään ikäviä ylläreitä ei tullut. Lääkärireissun jälken kävin vähän shoppailee, että Onni sais nukkua pidemmät päikkärit. Tosin Onnin mielestä mä taisin tulla kuitenkin liian aikaisin kotiin. Sen tervehdys oli vain yksi haukottelu ja venyttely. Sitten se meni väsähtäneen näköisenä istuu. "Innokas" tervehtijä Onnin kotiintulorituaalit on useina aika hillittyjä, mutta tää oli poikkeuksellisen laimea. Yleensä kun tullaan kotiin, niin me tervehditään Onni vasta sitten kun ulkovaatteet on riisuttu. (Me silloin aikoinaan päätettiin, ettei haluta mitään kotiintuloriehumista... koska se on yksinkertaisesti vaan rasittavaa.) Perjantai meni meiltä nukkuen. Mulle kävi taas vähän perinteisesti - menin aamupäivällä sänkyyn lepäilee ...