Yleistä höpinää

Taipeista lennettiin vielä Hong Kongiin. Olimme siellä vain yhden yön ja käytännössä puolitoista päivää. Osan tästä katoin jo aikaisemmin kahdessa osassa (osa 1 ja  osa 2 ). Yövyimme Eco tree hotellissa ja koska hotelli oli täynnä saimme premiumhuoneen ylimmästä kerroksesta. Se oli vielä kulmahuone, joten saimme ihailla näkymiäkin... jopa suihkusta ja vessanpöntöltä. Maisemien lisäksi saimme ihailla ikkunan ohitse liiteleviä haukkoja(?) . Shoppailun osalta uusi löytö minulle oli (kansainvälinen) kauppaketju nimletä Uniqlo. Siellä oli ihan ok laatuista vaatetta suhteellisen halvalla. Oikeasti mä en ostanut sieltä muuta kuin ison läjän  avokassukkia , avokki osti sitten merinovillapaitaa, farkkuja ja t-paitoja. Lähtöpäivänä kulutettiin aikaa lentokentän lähellä olevassa outlet -kauppakeskuksessa. Se oli kohtalaisen iso kauppakeskus ja siellä sai ihan hyvin kulumaan tunnin jos toisenkin. Se ei ollut mikään superhalpa outletti, mutta löysin sielä itselleni vihdoink...

Taiwanissa ruoka oli aina todella hyvää ja useimmiten myös halpaa. Tämän lisäksi se ruoka sopi mun vatsalle todella hyvin. Sytojen jälkeen vatsa on välillä esittänyt omia protestejaan turpoamalla, mutta tällä reissulla ei ollut mitään muita ongelmia kuin se yksi ilta Kaoshiungissa. Avokkikin sanoi että vatsa on ollut yllättävän hyvässä kunnossa. Ruoka ei ollut tulista, tai ainkaan liian tulista meille kummallekkaan... vaikka mausteita siinä toki oli.  Ruuan tilaaminen tuotti harvemmin ongelmia. Usein ruokalistoissa oli englannin kieliset käännökset, joskaan ne niissäkin oli käytetty varmaankin google-translatea. Vaihtoehtoisesti ruokapaikat saattovat erikoistua vain yhteen asiaan esim. Beef-noodlesiin (nautaa ja nuudeleita) ja silloin sen paikan nimi oli myös Beef-noodle. Beef-noodels Taiwanissa tuli testattua myös monta uutta ruoka-ainesta. En esimerkiksi ikinä aikaisemmin ole syönyt kokonaista friteerattua rapua (hampurilaisen välissä). Ei se mikää makuelämys ollut, mu...

Viimeinen päivä Taiwanissa käytettiin Maokongin teekukkuloille. Kukkuloille pääsi kätevästi gondolilla. Tämä oli ehdottomasti pisin gondoliajelu, jolla olen ikinä ollut.    Matkalla oli kolme välipysäkkiä ja tietenkin se päätepysäkki. Näkymät oli tietenkin mahtavat ja erittäin vehreät Vehreyttä sai myös ihailla suoraan alaspäin, koska gondoleissa oli läpinäkyvä lattia. Huipulla sitten ihmeteltiin tovi että mitä tehtäis. Päätettiin vuokrata päheät sähköpyörät. Mä otin pinkin. Huristeltiin edestakaisin alueella ja käytiin myös pienellä kävelyllä jonnekin huipulle. Ei sielä mitään nähnyt kuin vihreän seinämän... koska sitä kasvillisuutta oli niin paljon. Teeterasseja oli siellä täällä tietenkin. Käytiin myös tietenkin teehuoneessa. Juotiin tietenkin teetä, mutt myös hedelmä jäähilejuomia. Mä join tietenkin mangoa ja avokki otti jotain vihreää. Sähköpyörillä sai tehokkaasti ihalitua maisemia, mutta maasto oli aikaisempia kohteitam...

Ei ehditty kovinkaan perusteellisesti koluta läpi Taipeita. Kaupunki on todella iso ja paljon jäi näkemättä. Toisaalta reissu veteli viimeisiään, takana oli monta upeaa kokemusta ja ihan pientä kisaväsymystä oli havaittavissa. Tölkki-lohikäärme Taipeissa taidettiin olla hieman enemmän tottuneita turisteihin ja käyttäydyttiin ehkä vähän rennommin meitä kohtaan. Kyllä muuallakin ihmeteltiin, miten sinne olitiin eksytty, mutta tämä on ainoa paikka missä minua osoiteltiin avoimesti sormella ja ihmeteltiin miten olen niin pitkä. Avokki sai huomattavasti vähemmän huomiota. Lohikäärmetanssi Taipeissa on useita keskittymiä, mutta en osaa sanoa mikä niistä on keskusta. Hotellimme  oli keskeisellä sijainnilla parin korttelin päässä päärautatieasemasta. Muutaman korttelin päässä oli myös Rauhanpuisto. Siellä oli kaikenlaista rakennelmaa, paljon oravia ja paahtavan kuuma. Rauhanpuiston monumentti Lukutuokio varjossa Avokki kuvaa oravia ja minä avokkia Taipein t...

(Huom! Tämä postaus on pitkä... siis todella pitkä) Avokki oli bongannut jostain mielenkiintoisen patikkareitin noin tunnin junamatkan päässä Taipeista. Sunnitelmissa oli parin tunnin tarpominen merkittyä reittiä pitkin. Matkan varrella olisi useita vesiputoksia ja kaunista metsää. Keli oli hieman sateinen, mutta tietenkin lämmin. Olin tunohtanu sadeviittani hotellille, mutta se ei menoa haitannut....varsinkin kun sadekuurot lakkasivat puolenpäivän jälkeen. Reitin alkupää löytyi helposti ja reitti vei ylöspäin aika jyrkästi. Polku oli ihan hyväkuntoinen, mutta hieman märkä ja liukas. Taiwanin vihreys oli minulle ihan uutta ja viikonkin jälkeen se pääsi aina yllättämään. Kaikki oli vihreää, siis todella vihreää. Tämänkin päivän jälkeen kamerassa oli useita kuvia kasvillisuudesta. Kaikki vihreän eri sävyt Ensimmäinen vesiputous tuli vastaan todella nopeasti. Alunperin käyttämämme reitti oli muodostunut vuosisatojen saatossa, kun ihmiset liikuivat kylästä tois...