Yleistä höpinää

Avokilla oli "Minä, Ozzy"-äänikirja koneellaan, jota hän ehdotti minulle ajanvietteeksi sairaalaan. Pienen "ei mua kiinnostaa mitkään Ozzy Osbournet"- vastustelun jälkeen, siirsin sen kännykkääni. Ozzy Osbourne ei ehkä kuulu henkilöihin joiden elämästä olisin oikeasti kiinnostunut ja olin aika skeptinen kirjan suhteen, mutta tuo kirja oli oikeasti hyvä ja hauska. Sairaalassa tuli hekoteltua koko sen viikon ajan kun siellä hengailin ja kirjan kuunteleminen piristi kummasti sairaalan ankeaa arkea. (Oikeasti mä en tajua miten Ozzy on elossa kaiken sen jälkeen.) Mulla on nyt syskyllä ollut usein hetkiä jolloin väsyttää ihan hirumuisesti, mutta ei kuitenkaan kykene nukkumaan, lukemaan kirjaa tai katselee telkkuu. Ozzyn-äänikirja todisti, että äänikirjan kuuntelu on loistava tapa viettää aikaa tällaisina hetkinä. Kuunneltuani Ozzy-kirjan loppuun, ostin astetta asiallisemman äänikirjan - Khaled Hosseinin "Tusen strålande solar"  (Tuhat loistavaa aurinkoa). Se o...

Kuten jo aikaisemmassa postauksessa olen maininnut, niin sairaslomalla oon saanut katsoa TV:tä enemmän kuin sielu sietää. Viime aikoina on tullut katsottua vahoja "klassikoita" pitkän tauon jälkeen. Nuorempana ei ilmiselvästi ole tajunnut joidenkin suosittujen elokuvien hienoutta. Näin suomalaisen potilaan toimea antaumuksella viettäneenä kera snautseripotilaan, tänään tuli katseltua Engantilainen potilas -leffa. Tiedän katsoneeni sen aikaisemmin, mutta mitään muistikuvaa ei ole elokuvasta jäänyt... muuta kuin se lentokoneilla lentäminen ja leffa oli mielettömän tylsä. Nyt elokuva oli oikeasti mukaansa tempaava ja voisin katsoa sen toistekkin. Tosin toi meidän snautseripotilas olis voinut jättää oman shownsa väliin kyseisen leffan aikana. Jouduin lopulta katsomaan leffan kahdessa osassa, koska puolivälissä elokuvaa Onni pisti pystyyn isot "mä haluun nukkua sohvalla yksin rauhassa"-kiukuttelut. Menin sitten kiltisti yläkertaan istuskelee tietokoneen eteen ja koir...

Onnin epilepsiakohtausten tiheydessä ei ole pahemmin ollut muutoksia viime aikoina. Niitä tulee noin kerran viikossa, mutta seuraillaan tilannetta. B-vitamiinin lisääminen ruokavalioon on auttanut huomattavasti turkin irtoiluun ja kynnetkin on paremmassa kunnossa. Robotti-imurinkin sisällöstä suurin osa on nykyään hiekkaa ja pölyä, eikä Onnin karvoja. On kaikenlaisia teorioita, mikä auttaa epilepsiaan... hauskin keskustelunaihe kotona oli marihuanan "syöttäminen " Onnille ja ei se varmaan pahitteeksi olis mullekkaan tällä hetkellä. Mutta tähän me ei kuitenkaan ryhdytä. Onnin pakki on todella herkkä kaikille ruokavalion muutoksille ja lääkkeiden on imeydyttävä kunnolla. Ripuli ja/tai oksentelu ei Onnin tapauksessa ole vaihtoehto. Aikaisemmat nappulanvaihtokokeilut on aina epäonnistunut ja pahimmasa tapauksessa tuloksena on ollut eläinlääkärireissu. Koko kesän luin raakaruokinnasta ja selvittelin... Luin pääni pyörälle ja en ihan vielä päässyt selvyyteen miten homma oikea...

Meidän auto on nyt kokonaan meidän oma. Maksettiin laina pois reilussa kahdessa vuodessa, vaikka laina-aikaa olis ollut neljä vuotta. Eihän se meidän auto ole kuin sellainen ns. pieni kauppakassi (Mitsubishi Colt). Autoon mahtuu just kahden hengen ja koiran tavarat viikon matkalle. Eli just passeli meille. Takapenkki mökkireissulla 2012 Onni aina valmiina haukkumaan kaikki moottoripyöräilijät.

Tylsyyden tappamiseksi olen tänään laittanu ruokaa normaalia enemmän - Guinesspataa, sämpylöitä ja broilerinsydämi Onnille. Ruuanlaiton ohessa tajusin, että avokki on selkeästi innostunut päivittämään meidän keittiönkaappien sisältöä. Aiemmin kaappien sisältö oli 95% mun hankkimaa tai lahjaksi toivomaa. Keväällä meille ilmesty yllättäen CrockPotti. Ensiajatus tästä oli "Ihan humpuukia! Kyllä tuolla hellallakin pärjää". Nojoo, tällä hetkellä Crockpotissa porisee Guinesspata ja vois sanoa, että huomattavasti stressittömämpää ruuan laitto on esim. ei tarvitse jatkuvasta vahtia palaako pohjaan vaiko ei. Tosin en mä tätä osais kaivata ellei sitä olis... En itseasiassa ollut kuullut koko vempeleestä, jollei avokki siitä olisi kertonut (ja kertonut tilanneensa sen). CrockPot Vedenkeitin on myös ollut pitkään ostolistalla. Mä olin kaavaillut päiväittäväni vanhan vedenkeittimen johonkin samanlaiseen peruskeittimeen. Avokki tais kyllästyä mun jahkailuun ja posti kiikutti kotiin...

Mä tein ennen lomia pienen heräteostoksen Prisman verkkokaupasta ja kiikutin sen kotiin lomallani.  Meinasin tulla katumapäälle jo ennen paketin kiikuttamista kotiin, mutta muistot syksyn kurakeleistä sai minut pysymään päätöksessäni. Olen katsellut ja vertaillut robotti-imureita pidempään ja olin jo sitten aikaisemmin päättänyt, että jos hankin robotti imurin, niin se on sitten Neato. Ostin siis Neaton robotti imurin, sen halvemman mallin. Imuri ei ainakaan säväytä muotoilullaan, mutta sitä ei nyt haettu.  Kattavaa testausta en ole vielä kerinnyt tehdä, mutta kaikki huoneet se on imuroinut muutaman kerran. Käyttöönotto oli lähinnä ärsyttävä. Imurin takakansi piti avata mukana tulleella ruuvimeisselillä ja siinä meni hermot. Onneksi meiltä löytyi sopiva ruuvimeisseli, jolla homma sujui. Lyhyen lataustuokion jälkeen, laite oli käyttövalmis. Ensimmäisen imurointisesssion jälkeen hämmästelin kuinka paljon pölyä ja koirankarvaa imuri löysi, vaikka olin mielestäni juuri kunno...

Mä oon viime viikkona nähnyt unia, tai siis olen aamulla vielä muistanut ne. Normaalisti  muistan uneni todella, todella, todella harvoin. Viime viikkolla näin unta, että olin Dubaissa katselemassa avaruussukkulan lähetystä maailman korkeimmasta rakennuksesta. NASA oli siis siirtänyt kaikki toimintansa Dubaihin säästösyistä... Viime yönä näin unta muuttamisesta. Olimme muuttamassa nykyisestä asunnosta jonnekkin ja mä en ollut pakannut kaikkia omia tavaroitani. Kiirehän siinä tuli ja laatikot oli loppu. Onneksi tämän ahdistavempia unia en olet nähnyt. Muistan nähneeni joskus unta kuraisesta Onnista, joka oli nuohonnut kuraisena kaikki sohvat, vaatteet, sängyt ja matot. Tämä uni menee varmaan jo ennenunien puolelle, koska meidän koira viihtyy kuraojissa ja joskus ajatuksissani vielä unohdan pestä sen... Onni kävi vilvoittelemassa ojassa lauantaina.

Mielestäni paras siideri on Cider Housen luomu omenasiideri. Viimeksi ostin sellaisen isomman satsin (6 pulloa), joita nautiseklin sitten puolen vuoden aikana. Mutta nyt ne on loppu... Normaalisti tätä juomaa on löytynyt Konalan/Ristikon Supermarketista... mutta tänään meinasin vetää sellaiset sopivat itku-potku-raivarit siiderihyllyn edessä, kun sitä ei yksinkertaisesti ollut siellä. Olen aikaisemmin yrittänyt bongailla sitä muistakin kaupoista tuloksetta. Toivottavasti kyseisen siiderin valmistamista ei ole lopetettu?!

Kotimatkalla on aina sellaiset 40 minuuttia aikaa miettiä kaikkea mahdollista. Eilisellä keväisellä kotimatkalla mietin  ja laskeskelin mihin mun kaikki rahat menee. Tai miksi sitä ei jää nykyään läheskään niin paljoa säästöön? Mä ostan nykyään vähemmän vaatteita ja matkustelukin on vähentynyt huomattavasti. Auto- ja asuntolainaan menee jonkin verran enemmän rahaa kuin esim. viisi vuotta sitten. Tosin palkka on korkeampi kuin viisi vuotta sitten ja näiden pitäis laskelmieni mukaan mennä aika hyvin tasan. Baarissa tulee nykyään käytyä todella vähän, ennen siihen meni huomattavasti enemmän rahaa. Toisaalta kotiin tulee ostettua hintavempia viinipulloja, mutta näitäkään ei mene kuin korkeintaan kaksi kuukaudessa ja baarireissuun menis kuitenkin enemmän rahaa. Aika nopeasti ja ilman pidempään päättelyketjua tulin tulokseen, että rahat (ja aika) menee yhteen tiettyyn harrastukseen... eli meidän keisarin... tai siis koiran ylläpitoon. I rule Pienistä puroita tulee lopulta aika...

Kukaan ei varmaankaan pidä ylimääräisestä turhasta tavarasta, mutta kuitenkin sitä aina on pääsee kertymään nurkkiin. Kaikkea ehjää ja ihan ok kuntoista tavaraa ei kuitenkaan viitsi heittää roskiin ja mulla on aika korkea kynnys antaa tavaraa vain pois esim UFF:lle, kun ei kuitenkaan ole varmaa tietoa mihin se raha oikeasti menee. HESY:lle mä oo vienyt tavaraa silloin kun sinne sopivaa tavaraa on ollut. Käyttämätöntä tavaraa tässä meidän nykyisen asunnon kaapeissa alkoi olla enemmän kuin liikaa. Joko mä heitän ison kasan tavaraa roskiin tai sitten mun täytyis viedää tavaraa kirppikselle. Aloin kerätä  varastoon tavaraa ns. "kirppislaatikkoon" parin vuoden ajan, kun en raaskinut heittää niitä pois. Laatikkoita oli sitten lopulta ylistepursuava kahden laatikon (vino) pino makuuhuoneen nurkassa. Ei mikään kaunis ja sisustussilmää miellyttävä sisustuselementti, varsinkin kun Onni oli hieman muotoillut laatikoita mieleiseksenä. (Kirppiksillä en oo pahemmin viihtynyt edes asiak...

Musta on oikeasti tainnu tulla aamuihminen. Ennen ysiltä herääminen oli aikaisin, nykyään herään viimeistään seiskalta vapaapäivinäkin. Kesäaikaankaan siirtyminen ei vaikuttanut kuin sen yhden ainoa sunnuntaiaamun. Hihkuin innoissani avokille, kun olin kellojen siirron jälkeisenä aamuna nukkunut kasiin. Seuraavana päivän heräsin sit taas normaalisti seiskalta. Aikaisin heräämisellä on hyvät puolensa. Arkisin töihin heräämiseen ei oikeastaan enää tarvitse herätyskelloa ja viikonloppuisin ehtii esim. lenkittää koiran ja siivota keittiön ennen kuin avokki herää. Viikonloppuisin aamulla saa lenkkeillä ihan yksin ja aamuisin luonnossa on sellainen jotenkin seesteinen tunnelma. Parhaat kuvanikin oon ottanut aamulla. Päivittäinen päänvaiva on se, että Onni ei ole aamuvirkku koira ja välillä joudun "odottelee" tovin lenkille lähtemistä. Aamu-usva Huonojakin puolia tosin löytyy. Aamuvirkku on iltatorkku, eli en iltaisin todellakaan jaksa valvoa myöhään. Avokki naureskeli pääs...

Me ostettiin tää meidän nykyinen rivitalokämppä 2009. Taloyhtiön kaikki talot on rakennettu 80-luvun alkupuolella ja ostohetkellä asunnossa oli paljon alkuperäisiä pintamateriaaleja. Muuton jälkeen maalasimme melkein kaikkki seinät. Rempan aloitimme makuuhuoneesta. Siellä oli sellainen "ihana" lila seinä sekä puupaneeliverholauta koko huoneen leveydeltä. Sen "verholaudan" poistamisessa oli ihan mieletön työ, varsinkin kun piti työskennellä siellä katonrajassa. Makuuhuoneen maalaaminen meni muuten hyvin, mutta seinät olisin voinut tasoittaa paremmin. Verholautaa purkamassa Hankalin remontoinitkohta oli portaikon seinämä. Se oli niin korkea, eikä siihen saanut järkevästi mitään telineitä. Me sit revittiin ja hangattiin irti sitä tapettia niin hyvin kuin osattiin (jatkovarsilla). Portaikon seinämä maalaaminen onnistui kuitenkin yllättävn hyvin. V-mäisin osio "seinärempasta" oli tapetin repiminen olohuoneen ja eteisen yhdistävästä seinästä. Se on ihan...

Noin viisi vuotta sitten keväällä minulla oli ihan järkyttävä ihottuma. Viikonlopun kärvisteltyäni päädyin maanantaiaamuna päivystykseen. Lääkäri määräsi minulle antihistamiini lääkityksen, jota apteekissakin ihmeteltiin ja selviteltiin. Myöhemmin syitä ihottumaan selviteltiin pricktestillä. Tulos oli yllättäen  paukama maidon "kohdalla". Mä oon sitten useaan otteeseen epäillyt pitääkö tämä paikkansa, koska välillä tuntuu siltä että siedän ihan hyvin maitoa ja toisinaan sitten taas en. Vuohenjuustosta tai buffalomozzerellasta ei tuu mitään ongelmia. Olen ollut huomaavinani, että kuumennettu maito aiheuttaisi huomattavasti vähemmän iho-ongelmia. Toisaalta pizzoissa on isot erot. Pizzahutin ja Kotipizzan pizzoista tulee ihottuma ja alkaa yskittää, mutta kotona tehdyistä pizzoista ei. Sitten hieman ihmettelin miten Sloveniassa tuli jopa ihan syötyä kokonainen jäätelötuutti ongelmitta! (Eka siis hieman maistelin Timon tuuteista ja lopulta uskaltauduin jo tilaamaan oman jätskin....

Viime vuoden "aakkoset" jäi hieman vajaiksi, mutta ajattelin aloitta taas uudestaan. Tarkoituksena on siis käydä aakkoset läpi ja kirjoittaa minulle tänä vuonna tärkeistä asioista. Ajattelin täytellä tätä listaa sitä mukaan kun postauksia tulee (jos tulee). A - Aamuvirkku (12.4) B - BARF (23.9) C - Ciderhouse luomuomena siideri D - E - F - G - H - Harrastuksena koira  (4.5) I  - J - K - Koti (11.3) L - M - Maidoton (9.3) N - Neato (Robotti-imuri) 4.7 O - P -  Q - R - Ruuanlaittoinnostus ja keittiön uudet kapistukset  (28.8) S - T - Turhasta tavarasta eroon U - Unia (27.5) V - Velaton auto (22.9) X - Y - Z - Å -  Ä - Äänikirja (14.10) Ö -

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

Jälleen kerran tuli se aika vuodesta kun Onni heitti kesäturkin (muovikassiin)... tai siis mä sen heitin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että nypin Onnin päästä häntään. Onnin ennen nyppimisurakkaa Onni nyppimisen jälkeen... Malmikartanon jättärin riippuliitäjät oli mielenkiintoisempia kuin kameralle poseeraaminen. Viime keväänä nyppiminen meni paljon nopeammin mielestäni. Tänä vuonna se oli huomattavasti työläämpää. En tiedä onko Onni turkinlaatu pehmentynyt hormonikapseli takia vaiko häiritiskö minua vain Onnin levottomuus (pakko käydä ulkona 2 kertaa). Onnin turkki ei ainakaan ollut nyt yhtä karkea tai pitkä, kuin maaliskuussa. Tosin jouduin pesemään Onnin elokuun puolella, kun se silloin epilepsiakohtausten aikana pissas päällensä. Tämä tietenkin vaikuttaa turkin laatuun.... Mulla on kaksi trimmausveistä Marsin ja Pearsonin. Aikaisemmin tuo Mars oli parempi Onnin turkkiin, mutta nyt käytin vain ja ainoastaan Pearsonia. Pearson tuntui nyt paljon paremmalta kädessä ja Onn...

Mulla oli visio opettaa Onni kantarellikoiraksi, niin että siitä koirasta olisi oikeasti jotain hyötyä. Tavoite Edellisellä koiralla tämä sienikoiratouhu kaatui siihen, että se koira oli todella perso mustikoille. Ja sienikausi ja mustikkakausi menee päällekkäin... niinpä edellinen koira etsi vain niitä mustikoita itselleen. Aloitimme treenauksen keltavahveroista, eli kantarelleista. Sitten kun tämä on hallussa niin sitten vuorossa on  suppilovahverota ja mahdollisesti mustat torvisienet. (Tähän mun ruokasienitietous sitten loppui. Jos me näin pitkälle päästään, niin mun pitäis opiskella uusia sieniä). Viime syksynä keräsin sellaisia b-luokan kanttarelleja Onnille (kantarellisilppua, hieman huonokuntoisia kantarelleja ja kantarellin kantoja). Treenaminen aloitettiin opettamalla Onnille että "kantarelli"-sanasta pitää hakea kanttarelli ja siitä saa palkkion. Onni oppi helposti etsimään kanttarellin sisällä. Ongelmana lähinnä oli että se söi ne... mutta nykyään se kai...

Vietimme viikon Sloveniassa ja reissu oli aivan täydellinen. Epäreilua että niin pienessä maassa on niin paljon mahdollisuuksia - valkoisia jokia, luolia, vesiputouksia, upeita vuoria, rotkoja, ihania pieniä kyliä, viinitiloja ja paljon historiaa. Söimme myös ihan mielettömän hyvää ruokaa. Suurin osa reissusta meni vain ihaillen upeita maisemia autosta sekä kävellen. Mä en oo ikinä kävellyt niin paljon ylä- ja alamäkiä. Kolmannen päivän aikana alkoi reidet kipeytyä ja kävimme hakemassa apteekissa jotain lämmittävää "ihmevoidetta", joka vei kaiken kivun. En sitten tiedä johtuiko kipeytyminen kävelystä vaiko auton ratissa jännittämisestä. Auton vuokrasimme Autoeuropen kautta Sixtiltä. Otimme paketin johon kuului lisäkuljettaja. Paikanpäällä otin vielä täydet vakuutukset autoon (full insurance ja tuulilasi ja peili vakuutuksen). Tämän lisäkis hintaa tuli vielä noin 20€ tieverosta (vinjetta). Autovuokran lisäksi maksettavaa tuli sitten 140€. Autoeuropen kautta olis saanut myö...

Mä en ikinä uskonut, että E-kirjaimella kirjoittaisin epilepsiasta. Meillä alko kesälomat reilu viikko sitten. Sunnuntai aamuna pakattiin tavarat autoon ja suunnattiin Luumäelle. Pakatessani Onnin kamoja huomasin, että Onni oli pissannut yöllä mökkiinsä. Ihmettelin hieman, mutta ajattelin että karvaturvalla oli ollut liian jännät unet yöllä. Luumäellä keli oli upea ja Onni haki innokaana frisbeetä vedestä ja me rentouduttiin syömällä hyvin.  Onni noutaa vedesta ihan uskomattoman hyvin. Tai siis se noutaminen on varmaan, se uiminen on lähinnä räpiköimistä. Illalla kävimme saunassa ja pelattiin Eurooppa-peliä. Kesken pelin Onni sai ensimmäisen juoksukohtauksen nukkuessaan, vähän ihmeteltiin miten se pissas allensa... siivottiin ja jatkettiin pelaamista. Tunti myöhemmin tuli taas samallainen kohtaus ja alettiin epäilee, että jotain on pielessä. Yön aikana ei sitten pahemmin nukuttu. Heräsimme 1-2 tunnin välein Onnin kohtauksiin. Onnin kohtaukset alkoi sellaisella kamalalla...

Meidän koiranhankinta projekti kesti vuosia. Perkkaan kämpässä selailtiin koirakirjojani ja katseltiin koiraohjelmia. Käytiin näyttelyissä ja pähkäiltiin, että mikä olis meille sopiva koira. Avokki olis halunnut spanielin, mutta mulle ei oo kovinkaan hyvää kuvaa spanieleista... niinpä se oli ehdoton no-no. Nyt kun oon tavannut aivan ihania spanieleita, niin en välttämättä ole enää niin ehdoton. Halusimme aktiivisen keskikokoisen koiran, eli sellaista 15- 25 kg koiraa. Mietimme kooikerhondjea ja stabyhounia . Mutta sitten avomiehen veli hankki kääpiösnautserin ja mä olin ihan myyty. Käppänä on ihan liian pieni koira, mutta snautseri kiinnosti. Tosin ei käppänässäkään mitään vikaa oo. (Ja näin jälikäteen voin sanoa että käppänä vaikuttaa huomattavasti helpommalta koiralta.) Aloin sitten kaivelee "intternetin ihmeellistä maailmaa" ja en löytänyt oikein mitään selkeää informaatiota niiden luonteesta. Lähetin sitten sähköpostin, joka oli pitkä kuin nälkävuosi Ferdinanin ken...