Siirry pääsisältöön

Turhasta tavarasta eroon (ja pienoinen näppihäiriö). Osa II

HUOM! Tämä postaus lähti alunperin näpeistä ihan liian aikaisin. Mun piti tallentaa se, mutta ilmeisesti olin painanut "julkaise"-nappia. Nyt tämä teksti on toivottavasti paljon selkeämmässä muodossa... Ja sitten asiaan.

Viime kirppis kerrasta oli vierähtänyt jo 1½ vuotta ja nurkkiin oli kertynyt jonkin verran turhaa tavaraa. Onnin kuoltua meille muodostu lopulta iso kasa tavaraa, jolle meillä ei enää ollut tarvetta. Tästä tuli aika hyvä motivaattori käydä läpi ihan kaikki meidän kaapit ja varastot sekä varata kirppispöytä.

Osa koiratarvikkeista tietenkin säilytettiin seuravaa koiraa varten, mutta  esim. akullista trimmauskonetta ei yksinkertaisesti kannata jättää omiin nurkkiin pyörimään. Me ei kuitenkaan hankinta sitä uutta koiraa ihan heti. Aika todennäköistä kuitenkin on, että  joku kaunis ja onnellinen päivä tästä taloudesta löytyy (vähintään) yksi snautseri - niin trimmausveitset, -sakset ja -pöytä on tallessa.

Kun avokki ja minä karsimme tavaroitamme, niin siitä tuli lopulta aikamoinen läjä. Arvokkaamman hyväkuntoisen tavaran myin pois lähinnä Facebook-kirppiksillä, koska perinteisillä kirppiksillä se arvokas tavara saattaa rikkoutua tai lähteä varkaiden matkaan. Läheiselle itsepalvelukirppikselle lähti kaksi Ikea-kassillista vaatteita ja 2½ laatikollista muuta tavaraa. Ihan järjetön määrä tavaraa ja vaatetta! Meillä oli kirppispöytä tällä kertaa kaksi viikkoa ja takaisin sieltä tuotiin lähinnä vaatteita.

Osa tavaroista, jotka lähti kirppikselle
Enemmän rahaa me nyt saatiin, kuin viime kerralla. Vaatteet liikku ihan todella huonosti, mutta vika saattoi olla meidän hinnoittelussa... Ens kerralla sitten taas vähän paremmin.

"Isoin" ongelma mulla oli hankkiutua eroon Onnin ruuista. Raakaruuille löytyis ottaja helposti, mutta iso kasa possunkorvia ei mennyt millään. Onneksi lopulta älysin viedä ne HESY:lle.

Tämän jälkeen karsin vaatekaappini sisältöä vielä vähän lisää viime viikolla ja lahjoitin ne HESY:n kirpputorille. Nyt meillä alkaa olla ihanasti tilaa vaate- ja keittiökaapeissa! Eikä vaatehuoneessakaan ole enää läjää epämääräistä tavaraa lattialla.

Nyt kun taas sain muistutuksen siitä kuinka "vaikeaa" tavarasta on päästä eroon (järkevästi), niin vaateostokset tulee tehtyä ehkä vähän enemmän harkiten. Eilen käytiin avokin kanssa shoppailee... ja mä en ostanut mitään!

Kommentit

Suositut tekstit

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).

Ummikot Aasiassa 2016- Hong Kong ja ruokailu

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia...

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

Barefootshoes osa 2

Vuonna 2009 (tai 2008) mä ostin edelliset työkengät. Ne on palvellu hyvin ja ovat jo aika kulahtaneen näköiset (kuten kuvasta näkyy).   Pari viikkoa sitten UPS kiikutti kotiin (tai siis naapuriin???) Merelin Barfoot kengät. Ne on ihanan kevyet ja ostos ei oo ainakaan vielä kaduttanut. Vaikka mun ei päivisin paljoa tartte kävellä töissä, niin jalat ovat jotenkin virkeämmät päivän päätteeksi. Nyt mä sit mietin että pitäiskö tuollaiset hankkia myös kotikäyttöön. Väri vois silloin varmaan olla hieman hillitympi. (Nuo valkoiset kengät sydämellä jäivät eläkkeelle ja toimivat nykyään takapihakenkinä.)

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Junailua rannikolla (8. päivä)

Päivä valkeni pilvisenä ja totuttua viileämpänä. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja pesin vielä koneellisen pyykkiä. Aamupäivällä suuntasimme läheiselle Vecakin asemalle. Olimme hyvissä ajoin asemalla, joten o dottelimme junaa tovin ja ihmettelimme asemakissan lisäksi myös metsäpalo varoitus-kyltin vieressä olevaa punkkivaroitus kylttiä. Vecakin asemakissa Punkkivaroitus Juna tuli ajallaan ja kipusimme junaan. Tällä kertaa se oli hieman kevyempää, koska suurin osa tavaroista jäi tietenkin majapaikaan. Junassa oli tällä kertaa myös telineet pyörille Junailua Ensimmäinen kohde oli polkupyörämuseo. Tämä on erään intohimoisen fillariharrastajan pitämä museo . Sisäänpääsy maksoi muutama euron ja museon omistajan poika kertoili meille eri pyöristä. Kaikki pyörät oli löydetty Lativasta ja niitä pyöriä oli ihan hirmuinen määrä - kilpapyöriä, tandemeja, venäläisä ja saksalaisia armeijan fillareita sekä itse tehtyjä puisia pyöriä. Mä olin vähän alkuun "vähemmän ...