Siirry pääsisältöön

Eläinlääkärivisiitti nro 7 takana

Keskiviikko iltana Onni sai taas epileptisen kohtauksen. Normaalit kohtaukset ovat kestäneet vain noin 30 sekunttia, mutta tämän oli pakko kestää pidempään. Olin nukkumassa, ehdin juosta alakertaan, ottaa stesolidin jääkaapista ja antamaan sen Onnille. (Stesolid on diaezepamia sisältävä lääke, jota käytetään ihan ihmisepileptikoillakin ensiapulääkkeenä). Normaalisti kotaus on jo ohi, kun ehdin jääkaapille. Tällä kertaa Onnilla kesti myös normaalia kauemmin toipua kohtauksesta. Onnin motoriikka oli pitkään hakusessa, etenkin takajalat eivät meinanneet ensin kantaa.

Onnin toivuttua aloimme tarkastella asuntoa tarkemmin. Löysimme kaksi tahmasta kohtaa, jossa oli selkeästi pissaa. Tästä päättelimme, että Onni oli saanut päivällä tai edellisinä päivinä kohtauksia päivällä.

Torstaina aamulla soitto taas eläinlääkärille ja saimme ajan samalle illalle. Onnin nauttii onneksi lääkärissä olosta ja tutkiminen ei haittaa. Kaikki huomio taitaa olla Onnille hyvä huomiota. Normaalisti se on todella tyyni lääkärissä, mutta tällä kertaa se oli todella levoton. Aina kun Onnia ei tutkittu/huomioitu, se vinkui todella äänekkäästi. En tiedä saiko lumi Onnin pään sekaisin vaiko keskiviikkoiltana saatu stesolidi, mutta Onni ei ollut hetkeäkään hiljaa ja kaikkien ihmisten luokse oli päästävä.

Tuloksena lääkärireissusta oli tuplattu barbivet annos ja kahden viikon päästä meillä on aika neurologilla. Jos annoksen nosto ei tehoa, niin neurologin pakeille mennään aikaisemmin ja luvassa olis magneettikuvaus. Neurologille viedään sitten koko Onnin sairaskertomus. En tiedä kuinka paljon siitä on hyötyä... ainoat löydökset on ollut röntgenkuvassa ilmaa suolistossa ja ohutsuolentähystyksessä havaittiin tulehdus (tai siis ohutsuolessa oli ollut tulehdus). Virtsa ja veriarvoissa kaikki on ollut viitearvoissa. Olis kyllä vihdoinkin kiva saada jotain vastauksia....

Lääkeannoksen nosto väsyttää selkeästi Onnia ja juominen on taas lisääntynyt. Onni on myös taas hieman kömpelömpi ja ihan mielettömän hellyyden kipeä. Piti ottaa avokki pitämään kiinni Onnista trimmaussessiossa, koska Onni ei selkästi tällä kertaa hahmottanut trimmauspöydän dimensioita. Trimmauksen tarkoituksena oli tehdä Onnista hieman enemmän snautserin näköinen ja vähemmän Ransua. Trimmauksen tulos ei oo näyttelykelpoinen, mutta Onni ei ainakaan oo enää niin Ransun näköinen (ja eihän meillä edes olis mahiksia näyttelyssä).

Lumesta Onnin on ollut todella innoissaan. Lumessa riehumista on pitänyt rajoittaa, ettei Onni rasitu liikaa ja saa taas kohtauksia.

Takapihakin olis käytössä, mutta Onnin mielest parvekkeella on parhaat lumet.

Onni on myös vähän hönöilly viime aikoina ja se menee hieman outoihin paikkoihin ja asentoihin nukkumaan/lepäilee.

Onni leukailee... Vois kuvitella, että on mukavampiakin paikkoja hengailla.
Mä en oo viime aikoina ehtinyt paljoo tekee mitään erikoista. Töissä on tullu oltua ennemmän kuin tarpeeksi. Eka tehdään työ ja sitten tutkimus siihen päälle.. Onneksi opinnot on kasassa, tentit vielä tähän päälle olis vähän liikaa.

Kotona oon vähän yrittänyt virittää joulutunnelmaa ja avokin harmistukseks levitellyt joulukoristeita pitkin kämpää.


Oikeasti mä oon vain sitä mieltä, että joulu vois tulla jo. Pääsis sitten lepäilee useamman päivän putkeen ja vois vain olla.

Kommentit

Suositut tekstit

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).

Ummikot Aasiassa 2016- Hong Kong ja ruokailu

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia...

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Junailua rannikolla (8. päivä)

Päivä valkeni pilvisenä ja totuttua viileämpänä. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja pesin vielä koneellisen pyykkiä. Aamupäivällä suuntasimme läheiselle Vecakin asemalle. Olimme hyvissä ajoin asemalla, joten o dottelimme junaa tovin ja ihmettelimme asemakissan lisäksi myös metsäpalo varoitus-kyltin vieressä olevaa punkkivaroitus kylttiä. Vecakin asemakissa Punkkivaroitus Juna tuli ajallaan ja kipusimme junaan. Tällä kertaa se oli hieman kevyempää, koska suurin osa tavaroista jäi tietenkin majapaikaan. Junassa oli tällä kertaa myös telineet pyörille Junailua Ensimmäinen kohde oli polkupyörämuseo. Tämä on erään intohimoisen fillariharrastajan pitämä museo . Sisäänpääsy maksoi muutama euron ja museon omistajan poika kertoili meille eri pyöristä. Kaikki pyörät oli löydetty Lativasta ja niitä pyöriä oli ihan hirmuinen määrä - kilpapyöriä, tandemeja, venäläisä ja saksalaisia armeijan fillareita sekä itse tehtyjä puisia pyöriä. Mä olin vähän alkuun "vähemmän ...

Urheiluvarusteiden päivitys ja pyöräilykauden avaus

Mun vanhat Timberlandin "vaelluskengät" oli ihan hajalla - pohjasta irronnut palasia, saumat repsotti ja vedenpitävyydestä ei tänä talvena oo ollut tietoakaan. Vanhat kengät ovat palvelleet kuitenkin jo ainakin kolme vuotta, eli ehkä niillä oli jo lupakin alkaa hajota. Eilen tein sit sellaisen 15 minuutin täsmäiskun Suomenojan Budgetsporttiin. Mukaan sieltä lähti kahdet ulkoilukengät (Halti ja Reebok), kahdet housut ja uimalasit. Kotona uudet kengät tuli tietenkin heti käyttöön. Edessä vanhat ja kuluneet Timberlandit - takana uudet ja kuraiset Reebokit Tänään mä kaivoin pyörän varastosta ja tein pienen kuntotarkastuksen sille. Tämän jälkeen poljin hurjat 8 km piipahtaessani koirakoulun kevättapahtumassa. Menomatka meni vielä kevyesti, mutta takaisin polkiessa oli ihan mieletön vastatuuli. Meinas pyöräily vaihtua kävelyks, kun kunto meinas loppua. Mä en oo ikinä tainnut aloittaa pyöräilykautta näin aikaisin (tai ollut näin rapakunnossa). Mulla on fillarilenkeillä käyt...