Siirry pääsisältöön

Onni update

Meidän elämässä ei oo tapahtunu mitään ihmeellistä. Onni on palautunut normaaliksi omaksi itsekseen ja lääkkeen nosto ei pahemmin näytä tahtia hidastavan..

Torstaina kävimme neurologilla ja eipä siellä juuri mitään selvinnyt, muuta kuin että Onnin motoriikka pelaa ja kaikki neurologiset testit läpäistiin. Edessä on lisää verikokeita ja kuvauksia. Ensimmäiseksi poissuljetaan tai verifioidaan mahdollinen ns. maksashuntti. Ymmärsin, että koirilla voi synnynäisenä anomaliana olla poikkeava maksan verisuonitus ja veri ei tästä syystä puhdistu niin kuin pitäisi. Vereen jää tavaraa, jota siellä ei pitäisi olla ja aiheuttaa sitten laajan skaalan erilaisia ongelmia. Voi olla, että Onnista ei mitään oikeaa vikaa edes löydy ja epilepsia vain on Onni yksi ominaisuuksista.

Kävin tänään moikkaamassa Kirkkonummella. Ei olla käyty siellä vähään aikaan, koska Onni ei osaa ottaa rauhallisesti siellä ja en ole halunnut rasittaa medän toipilasta. Nyt sitten Onni otti ilon irti vanhempieni pihasta.
Kamerakin oli tällä kertaa mukana. Tuli monta epätarkkaa kuvaa...
Kamera ei oikein tahtonut pysyä Onnin vauhdissa

Häntä viuhu koko ajan vauhdilla, vaikka koira oli paikallaan.

Leikin jälkeen lumien sulattelussa meni tovi

Ja illalla nukutti.
(Tosin sänky piti eka raahata sopivaan paikkaan... ja se sopiva paikka vaihtuu päivittäin)

Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...