Siirry pääsisältöön

Kolmas visiitti eläinlääkärin pakeilla tänä vuonna

Tämä viikko oli aika kiireinen. Tosin nyt on auto ja Onni huollettu/tarkastettu kunnolla Kävin myös Onnin kanssa rally-toko treeneissä sekä mun hiukset on "kynitty". Rally-toko treenit meni muuten aivan loistavasti. Harmi ettei ikinä päästä esittelee taitojamme kilpailuihin epilepsialääkityksen takia...

Eläinlääkäri reissusta sen verran, että Onnilta poistetaan käytöstä Libromide asteittain ja Barbivetin annosta nostettin. Libromide ei vain sovi Onnin vatsalle. Nyt sitten katsellaan ja odotellaan saako Onni kohtauksia vai ei. Toivottavasti ei! Eläinlääkärikin toivotteli vastaanoton lopuksi "toivottavasti ei nähdä vähään aikaan, vaikka Onni niin ihana onkin". Onni on piristynyt huomattavasti ja se alkaa taas olla enemmän oma itsens... eli itsepäinen ja energinen pösilö.

Onnilla on synttärit tiistaina. Aika on jotenkin hujahtanut hirmuista vauhtia ja Onni täyttää nyt 2 vuotta. Mä en tiedä onko Onnin rauhoittunut käytös lääkkeiden vaiko aikuistumisen aiheuttamaa? Onnin kastroinnilla voi olla myös vaikutusta asiaan (= vähemmän stressiä nartuista -> vähemmän epilepsiakohtauksia ja vatsaongelmia). Onnista on myös tullut hieman mukavuudenhaluisempi. Ennen se nukku aina lattialla, nykyään se useimmiten löytyy sohvalta tyynykasan päältä. Meillä on sohvalla aina useampi tyyny ja peitto, koska mä oon myös aika paleleva ja mukavuudenhaluinen yksilö ;)

Tyynykasan keisari

Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...