Siirry pääsisältöön

Vuodenvaihde Tallinnassa

Koska vuosi 2014 oli todellakin paskin vuosi ikinä, niin ajateltiin aloittaa vuosi 2015 rattoisasti kahden yön reissulla Tallinnaan.  Ajateltiin hoitaa reissu kuitenkin mahdollisimman halvalla, kun muitakin reissuja on suunnitelmissa.

Päädyttiin Viikkarin matkapakettiin ja Viru-hotelliin (halvin mahdollinen huone). Olen aikaisemminkin ollut kyseisessä hotellissa ja silloin se oli ok. Saatiin huone 20. kerroksesta - huone ja näkymät oli ihan jees. Keli tosin olis voinut olla parempi.

Näkymät Viru hotellin 20. kerroksesta
Huone oli muuten ihan riittävä meidän tarpeisiin ,mutta se sänky jotain ihan järkyttävää. Se oli ensinnäkin todella pehmeä - kun toinen käänsi kylkeä sängyssä, niin koko sänky hytkyi. Yleensä mä voin nukahtaa ihan mihin tahansa, ihan milloin tahansa, mutta tuo sänky vei voiton jopa mun nukahtamiskyvyistä. Ekana aamuna olimme molemmat vähän jumissa, mutta kahden yön jälkeen mun selkä oli ihan todella jumissa. Mä en myöskään ymmärrä miten meiltä molemmilta meni nenä täysin tukkoo siellä. Viru-hotelli on muuten ihan kiva, koska se oli melkein ku olis ollut ritseilyllä - kaikki oli lähellä, mutta sieltä pääsi pois ihan milloin halusi.

Selkä vähän jumissa, istutuminen oli pahinta (Huom! Tämä kuva ei ole lavastettu)
Vaikka hotellivalinta ei ollut paras mahdollinen, niin meillä oli kuitenkin todella hauskaa. Me syötiin itsemme vahingossa ähkyyn joka päivä, katseltiin jotain nähtävyyksiä ja kuunneltiin ihan järkyttävää karaokea hotellin baarissa.

Tuttuun tapaan avokki oli ennen reissua kartoittanut Tallinnan ravintolat ja kaikki ravintola valinnat meni nappii  - taas kerran. Kaikki ruoka oli todella hyvää ja halvempaa kuin Suomessa) Viinilasillisen hintakin on ihan kohdillaan siellä rapakon toisella puolella.



Tällä Tallinnan reissulla katselimme ne nähtävyydet, joita viime kerralla ei ehditty katsastaa. Viimeksi visiitti Toompea kukkulalle jäi väliin ukkoskuuron takia. Nyt pääsimme sinne pienessä tihkusateessa.

Toompea
Toompea

Lento- ja merimuseossa oli todella hieno paikka ja ihan täysin päinvastainen kuin olin kuvitellut. Se oli ensinnäkin aika iso ja siellä oli sukellusvene. Tämän lisäksi siellä oli paljon tekemistä mm. mahdollisuus ampua konekiväärisimulaattorilla lentokoneita. Museossa sai myös jonkinlaisen käsityken Viron historiasta, mikä oli ihan kiva bonus. Olimme täällä kolme tuntia ja silloinkin katsoimme vain ne asiat, jotka meitä eniten kiinnosti.

Osu ja uppos

Avokki shoppaili aika paljon, mutta mä ostin vain uuden talvitakin. Mä toimin lähinnä makutuomarina avokin shoppailessa ja kannoin sille mielestäni kivoja vaatteita. Joku suomalainen nainen vähän naureskeli, kun mä annoin avokille niin suoraa palautetta avokin kokeilemista vaatteista. Ilmeisesti "ihan hirveä, väärän värinen ja teltta" on hieman liian suorapuheista. Kyllä mä todella monesta vaatteesta positiivsta palautettakin annoin. Avokki onneksi tykkää, kun mä sanon suoraan mielipiteeni, niin sen ei tarvitse arpoa.

Kotiintuomiseksi mulla oli matkalaukullinen viiniä ja avokilla vastaavasti kaljaa/Metaxaa. Kotimatka meni yllättävän rattoisasti, vaikka laivalla oli tax-free hyllyt kelmutettu kovan merenkäynnin takia.

Kommentit

Suositut tekstit

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).

Ummikot Aasiassa 2016- Hong Kong ja ruokailu

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia...

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

Barefootshoes osa 2

Vuonna 2009 (tai 2008) mä ostin edelliset työkengät. Ne on palvellu hyvin ja ovat jo aika kulahtaneen näköiset (kuten kuvasta näkyy).   Pari viikkoa sitten UPS kiikutti kotiin (tai siis naapuriin???) Merelin Barfoot kengät. Ne on ihanan kevyet ja ostos ei oo ainakaan vielä kaduttanut. Vaikka mun ei päivisin paljoa tartte kävellä töissä, niin jalat ovat jotenkin virkeämmät päivän päätteeksi. Nyt mä sit mietin että pitäiskö tuollaiset hankkia myös kotikäyttöön. Väri vois silloin varmaan olla hieman hillitympi. (Nuo valkoiset kengät sydämellä jäivät eläkkeelle ja toimivat nykyään takapihakenkinä.)

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Junailua rannikolla (8. päivä)

Päivä valkeni pilvisenä ja totuttua viileämpänä. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja pesin vielä koneellisen pyykkiä. Aamupäivällä suuntasimme läheiselle Vecakin asemalle. Olimme hyvissä ajoin asemalla, joten o dottelimme junaa tovin ja ihmettelimme asemakissan lisäksi myös metsäpalo varoitus-kyltin vieressä olevaa punkkivaroitus kylttiä. Vecakin asemakissa Punkkivaroitus Juna tuli ajallaan ja kipusimme junaan. Tällä kertaa se oli hieman kevyempää, koska suurin osa tavaroista jäi tietenkin majapaikaan. Junassa oli tällä kertaa myös telineet pyörille Junailua Ensimmäinen kohde oli polkupyörämuseo. Tämä on erään intohimoisen fillariharrastajan pitämä museo . Sisäänpääsy maksoi muutama euron ja museon omistajan poika kertoili meille eri pyöristä. Kaikki pyörät oli löydetty Lativasta ja niitä pyöriä oli ihan hirmuinen määrä - kilpapyöriä, tandemeja, venäläisä ja saksalaisia armeijan fillareita sekä itse tehtyjä puisia pyöriä. Mä olin vähän alkuun "vähemmän ...