Siirry pääsisältöön

Saarihyppelyä Kreikassa - Ensikosketus Miloksen saareen

Puolihaikeina jätimme taakse Serifoksen. Serifos oli ihana saari, mutta kaipailimme jo uusia maisemia. Matka Milokselle meni jouhevasti. Miloksen Adamasiin jalkauduttuamme, suunnistimme suoraan autovuokraamoon (ehkä 50 m. sataman portista).

Olimme vuokranneet sellaisen toiseksi halvimman pikkukotteron, mutta autovuokraamo-täti ilmoitti heti "meillä on teille hieno auto". Ja ihan hieno ja iso auto se olikin...

Chevrolet Cruze
Laitoimme tavarat autoon ja taisin pari kirosana sanoa, koska pelkäsin Miloksen teiden oleva yhtä "kivoja" kuin Serifoksen. Matkalaukkut upposivat hyvin takakonttiin, eli sen kanssa ei ollut ongelmaa.

Ajellessamme halki saaren ja etsiessä ruokapaikkaa, totesimme saaren teiden olevan todella hyväkuntoisia. Olihan siellä paikoitellen kapeita paikkoja, mutta siis ei mitään Serifoksen saareen verrattavaa. Auton tutkat helpottivat myös kääntyilyä tiukoissa paikoissa.

Yli puolet saaresta on sellasita aluetta, jonne ei vuokra-autolla saa ajaa - 300€ sakkoa, jos siitä jää kiinni. (Kieltoalue selitetään autovuokraamossa ja se on merkattu myös "turistikarttaan".)

Ruokapaikan löysimme saaren koillisnurkasta Polloniasta ja majapaikkamme oli puolivälissä Pollonian ja Adamasia. Majapaikkana oli Kanelis studio. Viisi yötä maksoi alle 300€ ja siellä oli pieni allas. Huoneistossa oli iso parveke, kaksi sänkyä ja pieni keittiö. Hotellin lähellä ei ole mitään, eli joko on kuljettava julkisilla tai vuokrattava ajoneuvo.

Majapaikan allas
Miloksen saari muistuttaa muodoltaa kraaterin reunaa - ja sitähän se onkin,  eli  vanha tulivuori. Saari on noin 25 km leveä itä-länsi suunnassa ja 10 km pitkä etelä-pohjoissuunnassa. Saarella on monta rantaa, paljon luolia ja saarella asuu myös erittäin harvinanen kyykäärme (Milos Viper). Edellämainittujen asioiden takia päätimme mennä Miloksen saarelle.

Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...