Siirry pääsisältöön

Saarihyppelyä Kreikassa - Serifos ja ruokailu

Serifoksen saarella on yllättävän monta ravintolaa. Satamakaupunki Livadian ranta oli täynnä ravintoloita. Muualla ne sitten oli lähinnä yksittäin ripoteltuna rantojen läheisyydessä. Kaikki syömämme ruoka oli vähintään ihan hyvää. Eli mitään sellaisia Ateenan pakasterankalais-moussaka-viritelmää ei tullut vastaan ja hyvä niin.

Mukavin uusi tuttavuus oli "kreikkalainen" tuoremehu tai siis persikkatuoremehuun. Suomalaisen määritelmän mukaan tuo olisi varmaan lähempänä sosetta. Se oli ihan mielettömän hyvää ja täyttävää. (Kaupasta ostetut persikatkin oli muuten ihan mielettömän hyviä.)

Persikkamehua
Serifoksen saarella syödessä kannattaa lompakossa olla käteista. Vain muutamassa ravintolassa kävi kortti. Ja sitten kävi kerran niin, että siellä periaatteessa olis olllut mahdollista maksaa kortillla... mutta se korttipääte ei toiminut.

Melkein kaikissa Serifoksen ravintoloissa oli samanlainen pöytäliina

Saarelta saa kalaa ja se oli todella hyvin valmistettua aina.

Kokonainen grillattu kala
Mun lemppariravintolat olivat Pezoulia ja Marathoriza. Pezouliassa oli aivan upealla paikalla ja sieltä oli kivat näkymät. Ruoka oli myös todella hyvää ja palvelu aivan loistavaa. Choran kylässä sijaitsevassa Marathorizassa söimme viimeisenä iltana. Ruoka oli ihan mielettömän hyvää ja olihan sieltä kukkulan huipulta hyvät näkymät. Täällä kannattaa ehdottomasti käydä syömässä!!!

Meidän ruokailua kuvaa hyvin se, ettei me olla otettu kuvia ruuista... eli keskityttiin siihen mitä oltiin tultu tekeekin. Mutta siis mun mielestä kissakuvia on paljon kivempi katsella kuin ruokakuvia...

Tää kissa oli ehkä paras "sisäänheittäjä"  -
tämän kissan takia minäkin piipahdin tuossa kaupassa

Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...