Siirry pääsisältöön

Viikon kuulumiset

Tiistain välikohtausta lukuunottamatta, tää viikko on mennyt ihan hyvin. Keskiviikosta alkaen ollaan odoteltu Onnin seuraavaa kohtausta, mutta sitä ei ole tullut. Viime kohtauksesta on jo yli kolme viikkoa.

Torstaina sain kontrollikuvien tuloksen ja mitään ikäviä ylläreitä ei tullut. Lääkärireissun jälken kävin vähän shoppailee, että Onni sais nukkua pidemmät päikkärit. Tosin Onnin mielestä mä taisin tulla kuitenkin liian aikaisin kotiin. Sen tervehdys oli vain yksi haukottelu ja venyttely. Sitten se meni väsähtäneen näköisenä istuu.

"Innokas" tervehtijä
Onnin kotiintulorituaalit on useina aika hillittyjä, mutta tää oli poikkeuksellisen laimea. Yleensä kun tullaan kotiin, niin me tervehditään Onni vasta sitten kun ulkovaatteet on riisuttu. (Me silloin aikoinaan päätettiin, ettei haluta mitään kotiintuloriehumista... koska se on yksinkertaisesti vaan rasittavaa.)

Perjantai meni meiltä nukkuen. Mulle kävi taas vähän perinteisesti - menin aamupäivällä sänkyyn lepäilee ja heärsin viisi tuntia myöhemmin. Taisi torstain lääkäri/shoppailureissu hieman väsyttää...

Onni oli aika vaisu eilen räntäkelien takia ja herra on viihtynyt hyvin sisätiloissa. Tänää aamulla virtaa riittikin sitten eilisen edestä. Aamulenkkiä vauhditettiin lumipalloilla ja herra oli erittäin tyytyväinen. Muuten miedän viikonloppu on mennyt rauhallisesti, mä oon keskittynyt lähinnä syömiseen ja lepäilyyn. Onnin kanssa tietenkin ollaan käyty lenkilla, mutta mitään poikkeavaa ei olla tehty.

Onni on tällä viikolla kunnostautunu myös ei toivotuissa aktiviteeteissa. Viime kesänä mä opetin Onnia sulkemaan kaapinovia. Pieni ei-toivottu sivutuote oli, että Onni oppi myös avaamaan vetolaatikoita. Mä kuvittelin, että olin saanut Onnin unohtamaan tämän jalon taidon, mutta eräänä iltana tylsistynyt Onni oli päättänyt viihdyttää itseään. Kirjahyllyn laatikot oli avattu ja laatikoiden sisältö oli osittain levitettynä olohuoneen lattialla, mutta onneksi mitään ei oltu rikottu.

En mä mitään touhunnu... se oli jo auki!
Muuten Onni on taas ollut oma itsensä...

Onnille pitäis varmaan ostaa isompi rahi ikkunan eteen....
Mulla on vielä ens viikko saikkua ja sitten pitäis palata töihin. Rapakunnossahan mä oon ja väsy tulee aika nopeasti, mutta eiköhän se siitä.

Kommentit

  1. Onni on niin loistava! Iines istuu ihan samalla tavalla =D=D

    VastaaPoista
  2. Onni on kieltämättä aika viihdyttävä tapaus :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).

Ummikot Aasiassa 2016- Hong Kong ja ruokailu

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia...

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

Barefootshoes osa 2

Vuonna 2009 (tai 2008) mä ostin edelliset työkengät. Ne on palvellu hyvin ja ovat jo aika kulahtaneen näköiset (kuten kuvasta näkyy).   Pari viikkoa sitten UPS kiikutti kotiin (tai siis naapuriin???) Merelin Barfoot kengät. Ne on ihanan kevyet ja ostos ei oo ainakaan vielä kaduttanut. Vaikka mun ei päivisin paljoa tartte kävellä töissä, niin jalat ovat jotenkin virkeämmät päivän päätteeksi. Nyt mä sit mietin että pitäiskö tuollaiset hankkia myös kotikäyttöön. Väri vois silloin varmaan olla hieman hillitympi. (Nuo valkoiset kengät sydämellä jäivät eläkkeelle ja toimivat nykyään takapihakenkinä.)

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Junailua rannikolla (8. päivä)

Päivä valkeni pilvisenä ja totuttua viileämpänä. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja pesin vielä koneellisen pyykkiä. Aamupäivällä suuntasimme läheiselle Vecakin asemalle. Olimme hyvissä ajoin asemalla, joten o dottelimme junaa tovin ja ihmettelimme asemakissan lisäksi myös metsäpalo varoitus-kyltin vieressä olevaa punkkivaroitus kylttiä. Vecakin asemakissa Punkkivaroitus Juna tuli ajallaan ja kipusimme junaan. Tällä kertaa se oli hieman kevyempää, koska suurin osa tavaroista jäi tietenkin majapaikaan. Junassa oli tällä kertaa myös telineet pyörille Junailua Ensimmäinen kohde oli polkupyörämuseo. Tämä on erään intohimoisen fillariharrastajan pitämä museo . Sisäänpääsy maksoi muutama euron ja museon omistajan poika kertoili meille eri pyöristä. Kaikki pyörät oli löydetty Lativasta ja niitä pyöriä oli ihan hirmuinen määrä - kilpapyöriä, tandemeja, venäläisä ja saksalaisia armeijan fillareita sekä itse tehtyjä puisia pyöriä. Mä olin vähän alkuun "vähemmän ...