Siirry pääsisältöön

Onni update 2/2014 - Huhtikuun tilanne

Tänään aamulla olis pitänyt arvata, että ulkona sataa vettä - Onni änkes mun kainaloon vasta seiskalta ja kasilta päästiin aamulenkille. Eikä Onnilla silloinkaan kiire ulos ollut.

Tänään iltapäivällä mua laiskotti ja en jaksanut siirtää trimmauspöytää saunasta kylpyhuoneen puolelle. Onni tais olla tyytyväinen tähän ratkaisuun, koska se otti vähän liiankin rennosti kynsienleikkuun ja pienen nopean siistimisen.

Onni ottaa vähän liiankin rennosti.

Jos joku olis pari vuotta sitten sanonut, että mun kolme vuotias koira makaa lattialla tyytyväisenä hötkyilemättä koko kynsienleikkuun ajan... niin mä olisin nauranut päin naamaa. Ottaa Onni trimmauspöydälläkin kynsienleikkuun nykyään rauhallisesti, mutta siinä se ei onneksi mahdu makaamaan. Me ollaan aina palkkittu Onnia kynsienleikkuun yhteydessä - eli ihan eka pentuna se sai namin jo kynsisaksien esiin ottamisesta ja nyt se enää saa vain loppupalkan. Tänään se vain konkretisoitui kuinka rento Onni on kynsienleikkuun aikana.

Onni on nyt ollut melkein kaksi viikko ilman kohtauksia. Se on ollut aika rauhallinen viime aikoina. Mä en tiedä johtuuko se lääkkeistä, vaiko siitä että Onnin pakki on ollut kunnossa. Edelliseen koiraani verrattuna Onnilla on kyllä virtaa, mutta Onniksi Onni on tällä hetkellä todella rauhallinen. Mä en nyt tiedä onko se hyvä vai huono asia?

Onnin suurin ongelma tällä viikolla on ollut sängystä tippuminen nukkuessa. Alkuviikosta kolmena yönä peräkkäin kuului sellainen kova tömähdys. Mä tietenkin joka kerta nousin ylös ja laitoin valot päälle. Lattialla istui joka kerta pöllähtäneen ja hämmentyneen näköinen snautseri. Ilmeisesti kolmannen yön jälkeen Onni on oppinut jotain ja se on suosiolla pysynyt lattialla tai sohvalla, koska vastaaviin tömähdyksiin ei olla enää herätty.

Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...