Siirry pääsisältöön

Sirpaleet tuo onnea

Tiskikonetta tyhjentäessä rikoin yhden lasin ja mun reaktio oli tyytyväinen "JESH! Taas yksi lasi vähemmän". Sirpaleet toi siis kirjaimellisesti onnea. Meillä on (vieläkin) ihan "liikaa" lautasia ja laseja esim. meillä on varmaan 50 lautasta... Meitähän on kuitenkin vain kaksi ihmistä ja koira tässä taloudessa.

Meillä on varmaan aika perinteinen syy meidän astiastopaljoudelle. Aikoinaan kun avokin kanssa muutettiin yhteen, niin tietenkin molemmille oli kertynyt vino pino astioita ja keittiötarvikkeita. Mä olin opiskeluvuosina hankkinut kattavan setin valkoisia Arabian 24h astioita - kun onhan kotibileissä ruuat kiva tarjoilla oikeilta lautasilta. En oikein tiedä miksi päädyin tuohon 24h sarjaan, mutta todella tyytyväinen valintaani olen. Yksinkertainen on kaunista.

Tietenkin tavaraa on karsittu ja kariustunut pois ajan myötä. Suurin muutos keittiökaappien sisällössä tapahtui viime vuonnam kun möin kirpparilla paljon pois tätä turhaa tavaraa. Oli oikeasti todella kiva saada tilaa kaappeihin ja mitään niistä tavaroista ei olla kaivattu. Nyt taas katselen vähän sillä silmällä, jos sieltä vaikka vielä jotain turhaa löytyis. Tällä kertaa sen turhan tavaran karsiminen on ollut huomattavasti hankalampaa.

Tietenkin on tullut hankittua täydennystä myös kaappeihin - avokki on "tarvinnut" viski- ja konjakkilaseja. Mä oon saanut/ostanut Iittalan Taika-kulhoja, koska se 0.6 dl on just hyvän kokoinen salsalle ja guacamolelle... 0.3 dl on just hyvä jälkkäri/sipsi/pähkinä/pikkupurtavakulho. Noita Iittalan pienempiä kulhoja pitäis kyllä ostaa muutama lisää...


Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...