Siirry pääsisältöön

Saarihyppelyä Kreikassa - Miloksen rannat

Miloksen saarella on MONTA ranta. Jos haluaa käydä niillä kaikilla, niin siinä menis tovi. Alla ne rannat, jotka minulle on jäänyt parhaiten mieleen.

Sarakinikon ranta on ehdottomasti se ranta jonne kannattaa mennä. Uimisen lisäksi siellä kannattaa myös kävellä ympäriinsä. Maisemat ovat kuin kuusta, jossa on vettä... Paikka on täynnä luolia, jyrkänteitä ja veden uurtamia rotkoja. Saimme kävellä siellä rauhassa, koska olimme niin aikaisin liikkeellä ja suurin osa ei kävele rantaa(eka kuva alla) pidemmälle.

Ranta - suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan kävele tätä rantaa pidemmälle...
Tuolla on kuitenkin niin paljon muuta.







Paremmin alueen luoliin pääsisi tutustumaan esim. melomalla tai veneellä.


Sarakinikon ranta on ehdottomasti paikka, jonne kannattaa mennä (aikaisin aamulla). Päivällä tuo paikka on ihan pätsi...

Haastavin ranta oli ehdottomasti Tsigradon ranta. Se ranta ei ollut mitenkään ihmelllinen, mutta sinne meno oli vähintääkin mielenkiintoista. 



Puolivälissä reittiä Tsigradon rannalle

Melkein perillä
Eli kaikki mitä halusit viedä rannalle, oli parasta olla repussa.

Melkein kaikilla Miloksen rannoilla on oma erikoisuutensa. Todella monessa paikkaa oli tunneleita tai luolia, jossa uida tai hyppiä. 

Papafragas
Joidenkin rantojen väritys oli aika eksoottinen.

Paleochorin ranta
Joku biitsi
Todella monella rannalla oli kalkkikiveen kaivettu syvennyksiä, jossa sai vaihtaa vaatteita.

Joku biitsi ja kallioon kaivettu syvennys

Mandrakian rannalta näkyin paikalliset syrmata.
Kaikilla rannoilla oli yleensä hyvin tilaa. Me vietettiin suurin osa ajasta snorklaillen, joten haettiin rauhallisimpia rantoja ja oltiin yleensä ekana ranalla aamuisin. 

Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...