Tiistaina hiukset oli ihan normaalisti kiinni päänahassa, vaikka se reilut kaksi viikkoa ekasta sytostaatista oli kulunut. Lääkärikin hieman ihmetteli miten ne on niin tiukasti päässä kiinni vielä. Keskiviikkona lähti hieman ja ajelinkin hiukset 2,5 cm pituisiksi. Torstaina ei irtoillut hiuksia käytännössä yhtään. Perjantaista lähtien on irtoillut sitten taas hieman enemmän hiuksia. Mua ehkä ärsytti eniten päänahan hilseily ja kutina. Tänään kyllästyin jatkuvaan kutinaan ja ajelin pääni kaljuks. Hiuksia oli vielä ihan hyvin jäljellä... mutta oi että helpotti kun sain hinkata rasvaa päänahkaan.
Ihan syykin tuolle kutinalle löyty, mun päänahka oli alkanu "kuoriutumaan". Ihan samalla tavalla kuin jos olis polttanut itsensä auringossa. Hiuksien lähteminen ei oikeastaan haittaa, koska sit ei ainakaan voi olla "bad hair day"... vain "no hair day"... Kaljukuvia en oo vielä ottanut ja kaikki varmaan tietää muutenkin miltä kalju näyttää.
Pienoinen yllätys tosin päänahasta löyty. Avokki huomautti heti kaljusta kohdasta (arvesta) mun päässä, mutta pelasti sujuvasti tilanteen kehumalla mun symmetristä päätä. Pääni mä oon lyönyt useampaan kertaa, mutta avohaavaa en kuitenkaan tietääkseni ikinä oo siihen saanut?! Arven syy on hieman mysteeri. Oletan, että muistaisin miksi mulla on 3-4 cm pitkä vekki päässä. Avokin mielestä mä telon itseäni niin tasaiseen tahtiin, ettei kaikkia niitä kertoja voi yksinkertaisesti muistaa...
Eilen lauantaina me käytiin keskustassa syömässä ja juhlistamssa yhteistä taivalta. Ens viikolla mä oon taas hernekeitto, mustkikkakeittoa, puuro ja tee linjalla. Eli oli ihan kiva syödä jotain vähän parempaa ruokaa. Se ravintola oli tosin hienoinen pettymys tai sitten me tilattiin väärät annokset. Alkuruoka oli kuitenkin tosi hyvää, mutta se pääruoka tökki aika pahasti. Tänäänkin me hoidettiin ruokailu hakemalla lähimmästä kiinalaisesta ravintolasta sapuskat.
Onnin kanssa pyyhkii tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvin. Se ei oo saanut kuin yhden ainoan kohtauksen viimeisen reilun kahden viikon aikana. Viime viikkoisella eläinlääkärikäynnillä Onnilta testattiin punkkivälitteisettaudit. Mitään ei taaskaan löyytnyt, mutta Onnin lääkeannosta taas nostettiin. Onnin pakki on barfauksen ansiosta pysynyt todella hyvässä kunnossa ja ruokavalioon on voitu tuoda uusia ruoka-aineita. Jopa sellaisia joita Onni ei oo aikaisemmin pystynyt syömään!
Perjantaina Onni raahaas mut lenkille juuri oikeaan aikaa... tai ehkä se olin kuitenkin minä joka raahasin Onnin lenkille. Joka tapauksessa lenkin aikana alko sataa lunta. Lumisateesta tulee aina hyvä mieli, paitsi sitten kun sitä pyryttää vaakasuoraan. Tosin silloin on tosi kiva tulla sisälle lenkin jälkeen.
Tällä viikolla mä oon myös pienissä osissa nyppinyt Onnia. Tällä hetkellä oon tuossa säkän kohdalla, mutta hitaasti ja varmasti olla edetty. Mä luulin, että kastroinnin jälkeen Onnin turkki olis pehmennyt ja nyppiminen ei olis enää vaihtoehto. Onnin turkki ei pahemmin oo pehmentynyt ja se irtoo tosi hyvin, jopa niskasta mistä se keväällä ajettiin paljaaksi selkäydinnesteen näytteenottoa varten.
 |
| Hiukset vielä tänään aamulla. |
Pienoinen yllätys tosin päänahasta löyty. Avokki huomautti heti kaljusta kohdasta (arvesta) mun päässä, mutta pelasti sujuvasti tilanteen kehumalla mun symmetristä päätä. Pääni mä oon lyönyt useampaan kertaa, mutta avohaavaa en kuitenkaan tietääkseni ikinä oo siihen saanut?! Arven syy on hieman mysteeri. Oletan, että muistaisin miksi mulla on 3-4 cm pitkä vekki päässä. Avokin mielestä mä telon itseäni niin tasaiseen tahtiin, ettei kaikkia niitä kertoja voi yksinkertaisesti muistaa...
Eilen lauantaina me käytiin keskustassa syömässä ja juhlistamssa yhteistä taivalta. Ens viikolla mä oon taas hernekeitto, mustkikkakeittoa, puuro ja tee linjalla. Eli oli ihan kiva syödä jotain vähän parempaa ruokaa. Se ravintola oli tosin hienoinen pettymys tai sitten me tilattiin väärät annokset. Alkuruoka oli kuitenkin tosi hyvää, mutta se pääruoka tökki aika pahasti. Tänäänkin me hoidettiin ruokailu hakemalla lähimmästä kiinalaisesta ravintolasta sapuskat.
Onnin kanssa pyyhkii tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvin. Se ei oo saanut kuin yhden ainoan kohtauksen viimeisen reilun kahden viikon aikana. Viime viikkoisella eläinlääkärikäynnillä Onnilta testattiin punkkivälitteisettaudit. Mitään ei taaskaan löyytnyt, mutta Onnin lääkeannosta taas nostettiin. Onnin pakki on barfauksen ansiosta pysynyt todella hyvässä kunnossa ja ruokavalioon on voitu tuoda uusia ruoka-aineita. Jopa sellaisia joita Onni ei oo aikaisemmin pystynyt syömään!
 |
| Mä en tiedä mitä Onni oli touhuumassa ennen kuin löysin sen "lepäilemässä" näin rennosti sohvan selkänojalla. |
Tällä viikolla mä oon myös pienissä osissa nyppinyt Onnia. Tällä hetkellä oon tuossa säkän kohdalla, mutta hitaasti ja varmasti olla edetty. Mä luulin, että kastroinnin jälkeen Onnin turkki olis pehmennyt ja nyppiminen ei olis enää vaihtoehto. Onnin turkki ei pahemmin oo pehmentynyt ja se irtoo tosi hyvin, jopa niskasta mistä se keväällä ajettiin paljaaksi selkäydinnesteen näytteenottoa varten.
 |
| Mr. Propellikorva trimmaus pöydällä ennen nyppimistä. (Kuvassa todella hassukuvakulma, koska toi pöytä ei oikeasti ole noin pieni!) |
Kommentit
Lähetä kommentti