Siirry pääsisältöön

Onni update 1/2014

Onni on viime aikoin voinut enimmäkseen hyvin. Kohtauksia on nyt ollut tiheämmin (1-2 viikon välein), eli lääkityksen nostosta ei sitten tainnut olla hyötyä pidemmän päälle. Onnin lääkäri sanoi, että näillä lääkkeillä on välillä sellainen kuherruskuukausi-efekti - toimii aluksi hyvin ja sitten teho heikkenee. Ajateltiin katsella muutama viikko vielä ja sitten mennä lääkärin pakeille (taas).

Auringonlaskua ihailemassa.

Onni syö todella paljon lääkkeitä (=kolme kertaa päivässä 1½ Keppraa ja kaksi kertaa päivässä 2 Pexionia), mutta tämä ei mielestäni kuitenkaan vaikuta Onnin käytökseen merkittävästi. Lääkitystä ei enää voin nostaa, koska se on jo ihan tapissa. Muutoksia lääkitykseen voi tehdä - tuoda barbivet tähän rinnalle. Barbivetissa oli vain niitä sivuvaikutuksia - jatkuva jano (ja pissahätä) ja sitten Onni oli myös aika flegmaattinen. Ja ei se Barbivetkään kovinkana hyvin Onnilla toiminut.

Ja nyt hieman kevyempiin aiheisiin. Onni heitti viikonloppuna talviturkin tai siis mä nypin sen. Onnillä oli tänä vuonna huomattavasti enemmän karvaa kuin viime vuonna. Aikaisemmin turkki on ollut kyljissä niin lyhyttä, ettei siitä oo saanut oikein otetta.

Rönsypetteri ennen nyppimistä

1/3 koirasta nypitty
 Hieman tuli oiottua nyppimisessä, Onni liikahti epäsopivasti (=kalju läntti väärässä kohtaa) ja trimmeristä loppu akku... niin ihan priimaa ei tullut.

 
Koko koira suunnilleen nypitty ja Onni kieltäyty kuvausmallina toimimisesta

 Sunnuntai-iltana mä löysin Onnista punkin! Mä en tajua - ulkona oli kuitenkin ollut jo kaksi päivää pakkasta ja ei tämä kevät nyt niin lämmin ole ollut muutenkaan.

Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...