Siirry pääsisältöön

J - Juhannus tuli ja juhannus meni

Me vietettiin juhannusta ihan erittäin rauhallisesti. Torstai oli ensimmäinen päivä kun oikeasti pystyin syömään ja vatsa ei protestoinut!!!  Yritin tehdä alta pois hommia, jotka oli jäänyt tekemättä sairastelun takia.

Torstaina aamulla maalasin terassin, tai siis laitoin ensimmäisen kerroksen puunsuojaöljyä. Tämän jälkeen kävin kaupassa ostamassa loput juhannus tarvikkeet ja sitten kävin töissä pitkittämässä kollegoiden työpäivää...  näin sopivasti juhannusaattona. Olin suunnitellut että olisin ollut kotona viimeistään viideltä... mutta kello olikin jo lähemmäs kahdeksaa kun pääsin vihdoin kotiin. Onni sai pikalenkitysken ja sitten maalasin vielä kerran terassin.

Perjantaina otettiin ihan super-rauhallisesti. Timo teki ruokaa ja mä taisin pestä grillin... Timo teki lohta ja se oli aivan täydellistä. Lohen kypsyys oli täydellinen ja mä olin ihan täpinöissäni kun söin sitä. Ihan liian usein joutuu syömään ylikypsää lohta... Lounaan jälkeen jatkettiin makoilua ja sitten suunnattiin Luukkiin grillaamaan vaahtokarkkeja nuotiolla jälkkäriks.
Se täydellinen vaahtis!

Kotimatkalla Onni intoutu uimaan tai siis hyppimään järveen. Eka se vähän empi...
Menee - ei mene -menee

 ja lopulta ei tarvinnut tehdä muuta kuin seistä keppi kädessä ja se hyppäs veteen. Keppiä ei siis tarvinnut edes heittää, kun se pomppi järveen ja äkkiä takas ylös ja sitten taas järveen.
Onni taísi saada enemmän kiksejä veteen hyppäämisestä, kuin kepin noutamisesta

Lauantaina oli sitten mun ruuanlaittovuoro. Mä tein ribsejä ja tässä meni sitten tovi. Mä tein niitä ihan järkyttävän läjän ja kaikki ribsit meni, mutta paljon lisukkeita jäi yli. Eli ribsit onnistu, mutta lisukkeet ei. Syötiin ihan liikaa ja iltapäivä voivoteltiin sitten sohvalla. Iltapäivälla alkoi sataa ja Onni ei ole innokas lenkkeilijä sateella. Ajattelin että se innostuis koriapuistosta... mutta ei. Se vaan seiso siellä ja katseli kun mä heittelin frisbeetä. Snautserit, tai ainakaan tää meidän snautseri ei oo joka-sään-koira. Sillä on ihan sadeviittakin, mutta se tarvitsis varmaan sellaisen sydvästin päähän, että se tykkäis kävellä vesisateella.
Onni ei pideä sateesta. Sadeviitta pitää laittaa päälle, muuten se ei lähde ulos...
Ja ei se aina sadeviitta päälläkään halua ulos vesisateeseen..


Lauantain sateen motivoimana kävimme sunnuntaina Budget sportissa katsastamassa parempia ulkoiluvaatteita. Mulle lähti sieltä mukaan pinkki Helly Hansenin takki ja toinen musta Haltin takki. Vähän tuo Helly Hansenin takin väri mietitytti, mutta ainakin sen pitäis näkyä hyvin sitten syksyn pimeydessä, jos ei se väri niin sit ainakin sen takin heijastimet. Edellisen takit oli 4-5 vuotta vanhoja ja ne vuosi saumoista, eli oli jo aikakin.

Hmm.. tästä blogista taitaa kyllä tulla enemmänkin koirablogi, kuin mitään muuta.

Kommentit

Suositut tekstit

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).

Ummikot Aasiassa 2016- Hong Kong ja ruokailu

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia...

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

Barefootshoes osa 2

Vuonna 2009 (tai 2008) mä ostin edelliset työkengät. Ne on palvellu hyvin ja ovat jo aika kulahtaneen näköiset (kuten kuvasta näkyy).   Pari viikkoa sitten UPS kiikutti kotiin (tai siis naapuriin???) Merelin Barfoot kengät. Ne on ihanan kevyet ja ostos ei oo ainakaan vielä kaduttanut. Vaikka mun ei päivisin paljoa tartte kävellä töissä, niin jalat ovat jotenkin virkeämmät päivän päätteeksi. Nyt mä sit mietin että pitäiskö tuollaiset hankkia myös kotikäyttöön. Väri vois silloin varmaan olla hieman hillitympi. (Nuo valkoiset kengät sydämellä jäivät eläkkeelle ja toimivat nykyään takapihakenkinä.)

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Junailua rannikolla (8. päivä)

Päivä valkeni pilvisenä ja totuttua viileämpänä. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja pesin vielä koneellisen pyykkiä. Aamupäivällä suuntasimme läheiselle Vecakin asemalle. Olimme hyvissä ajoin asemalla, joten o dottelimme junaa tovin ja ihmettelimme asemakissan lisäksi myös metsäpalo varoitus-kyltin vieressä olevaa punkkivaroitus kylttiä. Vecakin asemakissa Punkkivaroitus Juna tuli ajallaan ja kipusimme junaan. Tällä kertaa se oli hieman kevyempää, koska suurin osa tavaroista jäi tietenkin majapaikaan. Junassa oli tällä kertaa myös telineet pyörille Junailua Ensimmäinen kohde oli polkupyörämuseo. Tämä on erään intohimoisen fillariharrastajan pitämä museo . Sisäänpääsy maksoi muutama euron ja museon omistajan poika kertoili meille eri pyöristä. Kaikki pyörät oli löydetty Lativasta ja niitä pyöriä oli ihan hirmuinen määrä - kilpapyöriä, tandemeja, venäläisä ja saksalaisia armeijan fillareita sekä itse tehtyjä puisia pyöriä. Mä olin vähän alkuun "vähemmän ...