Siirry pääsisältöön

Z - Zin-zin-Zinfandel

Muutama vuosi sitten tuli telkusta aivan loistava sarja YLE:ltä, jossa Oz Clarke ja James May seikkailivat Ranskassa, USA:ssa ja tutustuivat Britannian alkoholi juomakulttuuriin. Kaikki kolme kautta olivat loistavia ja avasi minulle viinin maailman ihan uudella tavalla. Aikaisemmin viinien osto oli arpomista Alkossa. Mutta ei enää, tiedän mistä pidä ja mistä en. Tietenkin kokeilen aina uusia viinejä.

Jenkki versiossa oli esittelyssä viinityyppi Zinfandel ja se on ollut yksi lempi viineistä siitä asti. Se Gallo Familyn Zinfandel on kuraa, mutta nuo muut Alkosta löytyvät Zinfandelint ovat minulle mieluista juotavaa.

Haavena olisi joskus päästä USA:n läsnirannikolle toistamiseen ja tällä kertaa vierailla myös viinitiloilla. Sieltä ei tosin tuu lähdettyä raahamaan useampaa pulloa kotiin. Kotiin lentässä, viinipullot pitää laittaa ruumaan ja sitten jännitetään tuleeko ne ehjänä kotiin. Vielä ei oo kertakaan hajonnut, mutta "koputetaan puuta". Tämä haave tosin toteutuu vasta vuosien päästä, koska en mä tota meidän karvanaamio Onnia halua jättä hoitoon pitkäksi aikaa.

Pitäis ostaa kunnon viinilasit. Meillä on noita (esim. kuvassa pullon takana olevia)  perittyjä viinilaseja useampia, mutta kunnon viinilaseista se viini maistuu "niin-paljon-paremmalta".

Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...