Siirry pääsisältöön

Mä haluun (vähän kaikkea)

Mä oon pidemmän aikaa haaveillu uudesta repusta ja lompakosta. Mulla on ostoslistalla muitakin tavaroita (esim robotti-imuri, viinilasit, täydelliset teekupit, vedenkeitin), mutta mä en oo saanut ostettua niitäkään.

Repun ostaminen nousi prioriteetti listalla hieman ylemmäs, kun yllättäen Onni söi helmikuussa mun treenirepun soljet. Reppu oli siis saanut olla rauhassa kaksi vuotta, mutta nyt se sitten oli silpunnut kaikki repun muoviosat. Tosin Haltin reppu oli aika huonossa kunnossa ja ollut monessa reissussa mukana viimeisen seitsemän vuoden aikana. Mistäköhän mä löydän uuden yhtä hyvän ja kestävän repun? Reppu oli vielä ihan täydellisen kokoinen esim. sinne mahtui just kypärä ja muut päivän laskettelureissuun tarvittavat tavarat tai päivävaellukseen tarvittavat sälä. Mikä parasta repussa oli heijastimet ja se oli musta. Eli näkyy pimeässä, mutta lika ei näy.

Halti Zero reppu mukana menossa Rukalla 2010

Uuden lompakon ostaminen on sitten ihan oma lukunsa. Mulla on kuparinruskea Björn Borgin lompakko, joka on oikeasti ostettu vuonna 1 ja 2 - meinaan vuonna 2001 tai 2002. Euroilla mä sen kuitenkin oon maksanut. Siitä on alkanut ompeleet hajoilee ja vetoketju vetelee viimeisiään. Kyseinen hajoamisprosessi on kestänyt jo vuoden ja lompakko on vielä käytössä, koska en ole löytänyt uutta mieluisaa lompakkoa. Lompakko olis myös päivitetty aikaisemmin, jos kiva lompakko olisi löytynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.



Oikeati mä taidan olla aika pihi/nirso ja sen takia mun ostopäätökset aina venyy ja venyy ja venyy. Eli mä haluun vähän kaikkea, mutta en kuitenkaan löydä haluamaani.

Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...