Siirry pääsisältöön

Onni update 5/2013

Onni sai viimeks kohtaukset 1½ viikkoa sitten. Poikkeuksellisesti ensimmäinen näistä kohtauksista oli mahdollisesti hereillä tai sitten ihan heti nukahtamisen jälkeen. Onni oli käynyt moikkaa mua 5 minuuttia aikaisemmin ja hieman vaikea kuvitella Onnin nukahtaneen niin nopeasti. Normaalistikkin Onnin kohtaukset tulee ½-1½ tuntiin nukahtamisen jälkeen, eli kohtaus oli muutenkin ajoitukseltaankin poikkeava. Toivottavasti tämä ei nyt tarkoita, että Onnin epilepsia on pahentumassa tai muuttamassa muotoaan.

Fenobarbituraatti kontrollissa kävimme viime viikon torstaina. Onni sai samalla täydennystä ensiapulääkkeisiin. Tämän viikon tiistaina kävimme sitten Onnin neurologin pakeilla ja nostimme myös lääkityksen tasoa 2 pilleriä aamulla +2  illalla. Neurologi ehdotti akupunktio-kokeilua kohtausten vähentämiseksi. Olen lukenut asiasta, mutta hieman skeptinen kuitenkin olen ja niin oli lääkärikin. Toisaalta kaikkea kannattaa kokeilla ja eihän tässä voi mitään hävitä. Ens viikon tiistaina olis eka hoitokerta ja jos ei muuta, niin Onni saa ainakin paljon huomiota ja rapsutteluita.

Törmäsin vahingossa julkaisuun epilepsian hallitsemisesta rasvahapoilla. Etsin omaan tutkimukseen liittyen julkaisua epileptikoiden aivojen kuvantamisesta ja epilepsian lääkintä omega 3:lla liittyvä julkaisu oli täysin järjenvastaisesti hakujen joukossa.

Joka tapauksessa perhedyin asiaan hieman enemmän. Tutkimusta on tehty jonkin verran aiheesta (tietokonesimulointeja, eläinkokeita ja kliinisiäkokeita) ja olin aika vakuuttunut tutkimustulosten oikeellisuudesta. Omega-3 ei välttämättä toimi kaikilla epileptikoilla, mutta on selvästi yksilöitä joille Omega-3 lisät toimi. Kannattaa siis ainakin kokeilla! Niinpä me ollaan myös nyt lisätty Onnin ruokavalioon kalaöljyä, koska siinä on paljon omega-3. Nyt pitää sitten odotella useampi kuukausi ja katsoa muuttuuko tilanne.

Onni on tietenkin ollut tyytyväinen lääkärikäynneistä ja rapsutuksista. Vesisateista se ei pidä ja lätäköt on inhottavia. Märässä hangessa voi kuitenkin makoilla vaikka kuinka pitkään. Onni on iltapäivisin makoillut sohvalla auringonpaisteessa tiiviisti. Taitaa se lämpö tuntua snautseristakin kivalle.

Onnikin varmaan jo odottaa kuivia kelejä, kesää ja mansikkoita.

Kommentit

Suositut tekstit

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).

Ummikot Aasiassa 2016- Hong Kong ja ruokailu

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia...

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

Barefootshoes osa 2

Vuonna 2009 (tai 2008) mä ostin edelliset työkengät. Ne on palvellu hyvin ja ovat jo aika kulahtaneen näköiset (kuten kuvasta näkyy).   Pari viikkoa sitten UPS kiikutti kotiin (tai siis naapuriin???) Merelin Barfoot kengät. Ne on ihanan kevyet ja ostos ei oo ainakaan vielä kaduttanut. Vaikka mun ei päivisin paljoa tartte kävellä töissä, niin jalat ovat jotenkin virkeämmät päivän päätteeksi. Nyt mä sit mietin että pitäiskö tuollaiset hankkia myös kotikäyttöön. Väri vois silloin varmaan olla hieman hillitympi. (Nuo valkoiset kengät sydämellä jäivät eläkkeelle ja toimivat nykyään takapihakenkinä.)

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Junailua rannikolla (8. päivä)

Päivä valkeni pilvisenä ja totuttua viileämpänä. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja pesin vielä koneellisen pyykkiä. Aamupäivällä suuntasimme läheiselle Vecakin asemalle. Olimme hyvissä ajoin asemalla, joten o dottelimme junaa tovin ja ihmettelimme asemakissan lisäksi myös metsäpalo varoitus-kyltin vieressä olevaa punkkivaroitus kylttiä. Vecakin asemakissa Punkkivaroitus Juna tuli ajallaan ja kipusimme junaan. Tällä kertaa se oli hieman kevyempää, koska suurin osa tavaroista jäi tietenkin majapaikaan. Junassa oli tällä kertaa myös telineet pyörille Junailua Ensimmäinen kohde oli polkupyörämuseo. Tämä on erään intohimoisen fillariharrastajan pitämä museo . Sisäänpääsy maksoi muutama euron ja museon omistajan poika kertoili meille eri pyöristä. Kaikki pyörät oli löydetty Lativasta ja niitä pyöriä oli ihan hirmuinen määrä - kilpapyöriä, tandemeja, venäläisä ja saksalaisia armeijan fillareita sekä itse tehtyjä puisia pyöriä. Mä olin vähän alkuun "vähemmän ...