Siirry pääsisältöön

Viikokatsaus (viikko 17)

Viime viikkoon verrattuna, tämä viikko on ollut todella seesteinen. Onni ei oo saanut kohtauksia, mutta mun rintakipu on palannut. Ei kiva, koska kipu on ajoittain jo häiritsevällä tasolla.

Maanantaina kävin opiskelemassa koirankoulutusta (ilman Onnia), keskiviikkona oli Onnin akupunktio ja torstaina rallytoko treenit. Viikonloppu meni sisätiloja ja pihaa siivotessa. Hiekan määrä sisätiloissa alkoi taas viikon jälkeen olla ihan järkyttävä ja ollaan taas haaveiltu robotti-imurista. Ihan heti tällainen ei kuitenkaan tule hankintalistalle. Pihan siivous oli lähinnä löytöretki ja suunnittelua kesää varten. Etupihalta löytyi järkyttävä määrä karkkipaperia (GRRRR - taloyhtiön kakaroissa ei oo mitään muuta vikaa kuin tämä roskien levittely). Toisaalta löytyi pihalta hyviäkin asoita. esim ilokseni sain huomata, että viime kesänä istuttamani mustikkapensaat selvisivät hengissä talven yli. Tosin ne taitaa olla pahasti tulilinjalla Onnin leikeissä. Saas nähdä miten niiden käy.

Onnin "uusi" lempilelu löytyi lumien sulettua ja sitä on heitelty antaumuksella
Kaivoin myös ylös syksyllä yrttipenkkiin upottamani mansikantaimet ja sijoitin ne takaisin amppeleihin. Nyt ne odottelee pihalla lämpimämpiä kelejä minikasvihuoneessa. Mansikantaimet saavat seuraa tomaatintaimista, kunhan kelit ensin lämpenee.

Minikasvihuone ja mansikka-amppelit
Onni on ollut ehkä hieman haikea kun lumet sulaa ja vatsan viilentely paikkoja löytäminen on hieman haastavaa. Onneksi niitä vielä kuitenkin löytyy.
Pakollinen "jäähdytystauko"

Mutta toisaalta Onni haikailee myös uimakelien perään.
Jäiden lähtöä ja uimakelejä odototellessa

Mun ylivoimaisesti "paras" saavutus tänä viikonloppuna oli teen nieleminen väärään kurkkuu ja sen purskautus nenän kautta näytölle ja näppäimistölle.  Teetä oli ihan kaikkialla ja se siivoaminen ei ollut kivaa. Milloinkohan mä opin juomaan oikein...

Kommentit

Suositut tekstit

Slovenia - Matkapäivä 1 (Radovljica ja Bled)

Keskiviikko iltana pakkasin laukut ja vein Onnin hoitoon. Mulla on aina ihan mieletön stressi laukun pakkaamisesta ja yritän vain jatkuvasti lykätä sitä. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta matkalaukun pakkaaminen on todella ahdistavaa hommaa. Avokki ei oikein ymmärrä/arvosta tätä minun pakkaus-stressiä. Torstaina aamulla lento lähti kymmenen paikkeilla. Olimme totuttuun tapaan ajoissa lentokentällä ja joimme siellä perinteiset teet. Lento olisi ollut mukavampi ilman takapenkin juoppoja ja ilmakuoppia. Ne ilmakuopat oli yllättävän voimakkaita töyssyjä, ihmiset koneessa ihan kirkui. Mä en tykkää lentämisestä, mutta ei ne nyt niin pahoja ollut. Ne juopot meidän takana oli ihan kamalia, ikinä ei oo lennolla ollut niin äänekkäitä ihmisiä. Se niiden "puhe" tuli korvakuulokkeidenkin läpi, eli sitä ei päässyt edes pakoon. Onneksi lento oli vain sen 2½ tuntia. Ljubljanan lentokentällä oli juuri satanut ja ilma oli todella kostea ja lämmin. Autovuokraamossa oli pitkät jonot ja siell...