Siirry pääsisältöön

Pitkä viikonloppu Virossa - Tallinnasta itään

Vaikka Lissabonin-autosekoilun jälkeen, vannoin etten enää ikinä lähde roadtripille... niin viikkoa myöhemmin varailimme jo autolauttamatkoja Tallinnaan.

Torstaina aamupäivällä jonottelimme omalla autolla ensin Jäktäsaaren satamassa ja sitten 2½ tuntia myöhemmin Tallinnan satamassa. Laiva saapui Tallinnan satamaan aikataulussa, mutta ajoimme ulos laivasta vasta 50 minuuttia myöhemmin ja ensimmäisiin liikennevaloihin pääsimme noin 1½ tuntia laivan saapumisesta. Olin kyllä olettanut ja toivonut, että alkumatka olisi taittunut hieman jouhevammin...

Jonottelua ja odottelua
 Kävimme pikaisesti kevyellä lounaalla Vimsissä sijaitsevassa Noassa ja suuntasimme sitten auton nokan kohti itää. Eka pysähdys oli Jägalan vesiputouksella.
Jägala
Toinen pysähdys oli vanhalla sukellusvenetukikohdalla Harassa. Se oli hieman hankala löytää, koska paikanpäällä ei tietenkään ole mitään opastusta kohteeseen. Me jätettiin auto Hara Side pysäkin paikkeille ja käveltiin siitä noin kilometrin matka. Perille olis varmaankin päässyt esim. maasturilla... 

Sukellusvenetukikohta
Illalla kävimme heittämässä tavarat yöpymispaikkaamme Võsussa ja suuntasimme suoraan syömään. Noan lounas oli ollut vähän liian kevyt minulle, joten otin varmuuden vuoksi listan kalleimman ja tukevimman annoksen. Pippuripihvi oli yllättävän hyvin tehty! Annos oli jopa ehkä vähän liian tuhti minulle ja salaattia olis tietenkin voinut olla.

O Kõrtsin pippuripihvi
Iltamätön jälkeen kävimme vielä Käsmun ja Võsun rannalla. Tuli ihan kesäfiilis, vaikka tuuli olikin navakka.
Käsmun ranta
Illalla katsastimme majapaikkamme tarkemmin ja se oli ehdottomasti positiivinen ylllätys. Halpa ja hyvä oli varmaankin oikea termi tässä kohtaa. Asunto oli iso ja kodikas. Majapaikanomistajat olivat myös kasanneet kattavan tietopaketin seudun nähtävyyksistä. Televisiotarjonta oli myös yllättävän kattava ja sieltä pystyi katsomaan esim. Viasatilta MM-lätkämatsia. Mä nukhadin sohvalle ekan erän aikana ja kömmin siitä sänkyyn... ja sammuin heti.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ummikot Aasiassa 2016- Hong Kong ja ruokailu

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia...
1 kommentti
Lue lisää

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Barefootshoes osa 2

Vuonna 2009 (tai 2008) mä ostin edelliset työkengät. Ne on palvellu hyvin ja ovat jo aika kulahtaneen näköiset (kuten kuvasta näkyy).   Pari viikkoa sitten UPS kiikutti kotiin (tai siis naapuriin???) Merelin Barfoot kengät. Ne on ihanan kevyet ja ostos ei oo ainakaan vielä kaduttanut. Vaikka mun ei päivisin paljoa tartte kävellä töissä, niin jalat ovat jotenkin virkeämmät päivän päätteeksi. Nyt mä sit mietin että pitäiskö tuollaiset hankkia myös kotikäyttöön. Väri vois silloin varmaan olla hieman hillitympi. (Nuo valkoiset kengät sydämellä jäivät eläkkeelle ja toimivat nykyään takapihakenkinä.)
5 kommenttia
Lue lisää

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Junailua rannikolla (8. päivä)

Päivä valkeni pilvisenä ja totuttua viileämpänä. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja pesin vielä koneellisen pyykkiä. Aamupäivällä suuntasimme läheiselle Vecakin asemalle. Olimme hyvissä ajoin asemalla, joten o dottelimme junaa tovin ja ihmettelimme asemakissan lisäksi myös metsäpalo varoitus-kyltin vieressä olevaa punkkivaroitus kylttiä. Vecakin asemakissa Punkkivaroitus Juna tuli ajallaan ja kipusimme junaan. Tällä kertaa se oli hieman kevyempää, koska suurin osa tavaroista jäi tietenkin majapaikaan. Junassa oli tällä kertaa myös telineet pyörille Junailua Ensimmäinen kohde oli polkupyörämuseo. Tämä on erään intohimoisen fillariharrastajan pitämä museo . Sisäänpääsy maksoi muutama euron ja museon omistajan poika kertoili meille eri pyöristä. Kaikki pyörät oli löydetty Lativasta ja niitä pyöriä oli ihan hirmuinen määrä - kilpapyöriä, tandemeja, venäläisä ja saksalaisia armeijan fillareita sekä itse tehtyjä puisia pyöriä. Mä olin vähän alkuun "vähemmän ...
Lähetä kommentti
Lue lisää