Siirry pääsisältöön

Luoteis-Viro pyörällä - raunioita ja majakka Haapsalussa (päivä 4).

Aamulla keli oli tuulinen ja sateinen. Päätimme jättää väliin suunnitellun vierailun Hiiumaalla ja ottaa päivä rennosti Haapsalussa. Kovalla tuulella riskinä oli, että lautta ei kulkis ja emme pääsis illalla pois saarelta.

Aamu alkoi siis rennosti gooletellen mitä Haapsalusta löytyy ja pälyillen ikkunasta josko se sade lakkasi. Avokki sai nopeasti kartoitettua joitakin hyvältä kuulostavia kohteita suhteellisen läheltä. Kymmenen paikkeilla sää selkeni ja hyppäsimme pyörän selkään. Suuntana oli Pullapään ulkoilualue.

Alkuun poljimme kohti  satamaa josta lautat Hiiumaalle lähtee. Tie oli vanhaa rautatienpohjaa, eli erittäin suora ja tasainen. Matka taisi taittua vähän liiankin sukkelaan ja poljimme liian pitkälle. Lähdimme sompailee metsäteitä pitkin oikeaan suuntaan, koska emme halunneet ajaa takaisin. Olis ehkä kannattanut, reitit muuttuivat aika eksoottisiksi ja lätäköiseksi. Onneksi nuo tielle muodostuneet lammikot olivat kirkasvetisiä ja liuskekivipohjaisia, joten ei tarvinnut pelätä uppoamista mutaan. Syyvyyttä lätäköillä oli polkimiin asti. Taluttaa ei voinut... koska se penkka oli pehmeää sammalta.

Lätäkön ylitystä
Reitin varrelta löytyi lätäköiden lisäski myös jotain neuvostoarmeijan bunkkereita. Ajeltuamme alueen läpi suuntasimme eräälle karttaan merkitylle majakalle. Se majakka ei ollut hääppösen näköinen ja siellä tuules ihan sikana. Maisematkin oli lähinnä kaislikkoa ja ranta täynnä rääkyviä lokkeja. 

Majakka
Toki se polkemamme reitti majakalle oli mielestäni kaunis, eli tiivistä metsää tien molemmilla puolilla.



Majakkaa hienompi nähtävyys oli Ungrun kartanonrauniot. Tai tuos tais olla jo ihan oikea linna aikoinaan.

Ungrun kartanorauniot
Kävelimme linnassa ja sen ulkopuolella. Infotaulun kuvien perusteella tuo on ollut todella hieno linna.

Kuva raunion sisältä
Ungrusta suuntasimme vielä Haapsalun keskustaan ja rantapromenadille. Promenadi on kuulemma heinäkuussa aina tupaten täynnä turisteja. Ei kyllä ollut...

Haapsalun rantapromenadilla ei ollut ruuhkaa
Promenadin pääässä oli näköalatorni ja siellä hengailimme odotellen sadekuuron ohi menemistä. Kuuro ei kuitenkaan lakannut, joten pinkaisimme pyörällä "pääkadulle" ja syömään. Ruokailun jälkeen kävimme vielä toisen kerran keskustan linnaraunioilla ja räpsimme tällä kertaa jopa pari kuvaa.

Haapsalun luostarikirkko... tai jotain...
Kävimme vielä kaupassa ja totesimme että Virossakin tulee aina välillä näitä pieniä "kulttuurishokkeja". Viime vuonna Kaubamajan vodkamaistajaiset jäi ikuisesti mieleen. (En siis silloin tajunnut että se maistiainen oli vodkaa ja vetäsin ykkösellä alas. Oli muuten ihan jäätävän pahaa.) Tällä kertaa ihmettelimme kaupassa näitä valmiiksi lasissa olevia vodkapaukkuja.

Vodkapaukkuja
Lisää ihmeteltävää sain kaupasta ulostullessa, kun yks hemmo tyhjensi litran vodkapullon urheilujuomapulloon. Otti siitä "vesipullosta" huikan ja lähti polkee. (Alunperin olimme kinnittäneet huomion tähän hemmoon vain koska hänellä oli samanmerkkinen pyörä kuin minulla.)

Illallisella mä kuitenkin vodkan sijaan otin ruokajuomaksi ison lasillisen punaviiniä. 


Punaviini ei tosin auttanut yhtään tuohon mun sateessa pörröttyneisiin hiuksiin.

(Pyöräilty matka 33 km)

Kommentit

Suositut tekstit

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).

Ummikot Aasiassa 2016- Hong Kong ja ruokailu

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia...

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

Barefootshoes osa 2

Vuonna 2009 (tai 2008) mä ostin edelliset työkengät. Ne on palvellu hyvin ja ovat jo aika kulahtaneen näköiset (kuten kuvasta näkyy).   Pari viikkoa sitten UPS kiikutti kotiin (tai siis naapuriin???) Merelin Barfoot kengät. Ne on ihanan kevyet ja ostos ei oo ainakaan vielä kaduttanut. Vaikka mun ei päivisin paljoa tartte kävellä töissä, niin jalat ovat jotenkin virkeämmät päivän päätteeksi. Nyt mä sit mietin että pitäiskö tuollaiset hankkia myös kotikäyttöön. Väri vois silloin varmaan olla hieman hillitympi. (Nuo valkoiset kengät sydämellä jäivät eläkkeelle ja toimivat nykyään takapihakenkinä.)

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Junailua rannikolla (8. päivä)

Päivä valkeni pilvisenä ja totuttua viileämpänä. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja pesin vielä koneellisen pyykkiä. Aamupäivällä suuntasimme läheiselle Vecakin asemalle. Olimme hyvissä ajoin asemalla, joten o dottelimme junaa tovin ja ihmettelimme asemakissan lisäksi myös metsäpalo varoitus-kyltin vieressä olevaa punkkivaroitus kylttiä. Vecakin asemakissa Punkkivaroitus Juna tuli ajallaan ja kipusimme junaan. Tällä kertaa se oli hieman kevyempää, koska suurin osa tavaroista jäi tietenkin majapaikaan. Junassa oli tällä kertaa myös telineet pyörille Junailua Ensimmäinen kohde oli polkupyörämuseo. Tämä on erään intohimoisen fillariharrastajan pitämä museo . Sisäänpääsy maksoi muutama euron ja museon omistajan poika kertoili meille eri pyöristä. Kaikki pyörät oli löydetty Lativasta ja niitä pyöriä oli ihan hirmuinen määrä - kilpapyöriä, tandemeja, venäläisä ja saksalaisia armeijan fillareita sekä itse tehtyjä puisia pyöriä. Mä olin vähän alkuun "vähemmän ...