Yleistä höpinää

Vuosien saatossa meidän pihalle on ilmestynyt ihan tarkoituksella muutama pensasmustikka-pensas ja omenapuu. Nyt niistä on alkanut tulla satoakin. Pensasmustikka Toisaalta ylläreitäkin on tullut.  Mustaherukka pensas vain ilmesty ja meidän terassia reunusustaa nykyään jonkinlainen mansikkapensas. Mulla ei oo mitään tietoa miten mansikantaimet ilmestyi ja en edes alkuun tajunnut kauniiden lehtien olevan mansikoita. Jätin ne siihen, koska ne oli mielestäni kivan näköisiä. Terassin reunus Yhtenä kesäisenä päivänä ihmettelin kun Onni maiskutteli kuono noissa terassia reunustavissa pensaissa. Eka revin tietty Onnin suun auki ja katsoin mitä se söi... ja mansikoitahan siellä oli. Sen jälkeen olen pitänyt mansikkapuskia vain koristekasveina, koska niitä mansikoita tulee niin vähän. Noh, nyt viime vuosina mansikkasato on ollut ihan hyvä. Viime vuonna ajattelin että oli vain poikkeuksellisen hyvä mansikkavuosi... mutta niin tais olla tämäkin vuosi. Lativan reissulta palatessani ke

Aamupäivällä satoi. Kävimme tekemässä viikon ruokaostokset ja vain hengailimme. Illalla keli kirkastui ja suuntasimme pyörillä Luukkiin.  Olimme ottaneet uimakamat mukaan vain varuiksi - jos vaikka pääsis uimaan. Ja pääsihän sitä! Homma lähti taas vähän lapasesta kun intouduimme hyppimään veteen... Väärälampi Nuotio syttyi ekalla yrityksellä, vaikka puut olivat vähän kosteita. Kesän ekat notskimakkarat nautittiin uusien perunoiden kera. Oli muuten ekat perunat sitten Latvian reissun... Kesän ekat notskimakkarat Mansikoita ja vaahtokarkkeja oli tarjolla jälkkärinä. Vaahtokarkkien grillamisessa piti hieman improvisoida, koska olin unohtanut teleskooppi grillitikut kotiin keittiön pöydälle. Kotiin poljettiin sitten niin kovaa kun jaloista lähti. Luukista on todella kiva polkea kotiin päin, koska se enimmäkseen alamäkeä. Lauantai-iltana ei myöskään ollut pyöräteillä pahemmin liikennettä ja liikennevalojakaan ei ole kuin täällä Vantaan puolella. Olimme kotonakin

Heinäkuu aloiteltiin palautumalla reissusta. Reissusta oli jäänyt jonkinverran univelkaa, koska Baltiassakaan ei hirveästi harrasteta esim. pimentäviä verhoja. Univelan lyhentämisen aloitin jo tietty ekana yönä kotona. Meillä oli kuulemma ollut hillitön ukkosmyrsky sinä yönä ja salamakin oli iskenyt puun säpäleiks puolen kilometrin päästä meistä. Aamulla herättyäni 12 tunnin yöunien jälkeen en todellakaan tiennyt mikä maa ja valuutta oli kyseessä. Kesti tovin tajuta että olin kotona. Aamupalalla nettiä selaillessa ihmettelin ääneen avokille, kun lehdessä oli maininta tästä meidän lähinurkissa riehuneen ukkosen tekemästä tuhosta. Avokki ei millään tahtonut ymmärtää etten mä ollut kuullut mitään ukkosta tai herännyt siihen välkkeeseen. Heinäkuun ekan viikon vietin lomaillen. Se meni kotinurkkia hinkatessa. Vettä satoi useana päivänä, joten siivoaminen oli ihan mieluisaa hommaa. Ja tuli kyllä tarpeeseen tuo siivousurakka... Parina päivänä tuli käytyä pyörälenkillä ja taisin pari juoksul