Yleistä höpinää

Tarokon kansalllispuisto sijaitsee 10 minuutin junamatkan päässä Hualienista. Juna-asemalta pitää kuitenkin vielä ottaa bussi huipulle. Ennen bussireissua kävimme kuitenkin ostamassa eväitä lähimarketista ja sadeviitan. Olimme kyllä katselleet säätiedotuksista että vettä sataisi, mutta hieman optimisisesti ajatelleet, ettei sitä vettä nyt ihan hirveästi voi tulla. Vuokrasimme juna-asemalta (taitto)pyörät. Tarkoituksena oli viikata pyörät kasaan, lastata ne bussiin ja lasketella alas huipulta. Taittopyörä ja sadeviitta Emme jaksaneet odotella bussin tuloa puolta tuntia, joten otimme taksin.  Taksin ajellessa huipulle, vettä alkoi sataa taukoamatta ja vettä tulvi tielle jne. Alkoi hieman jännittää ja päätimme jäädä pois puolivälissä matkaa. Mainitsinko jo että vettä satoi kaatamalla. Ei ollut mitään järkeä vetää sadeviittaa niskaan, joten suojasin sillä tärkeimmän omaisuuden - eli selkärepun kameroineen. Tosin kesällä ostamani Gopro-kameran kiinnitin kypärääni ja laitoin kameran py

Taiwanissa liikuttiin pidemmät matkat junalla. Totesimme aika pian että junaliput kannattaa ostaa ajoissa, etenkin jos matkustaa viikonloppuna. Me emme kertaakaan päässeet sillä kaukojunalla, jolla olimme suunnitelleet menevämme... koska se juna oli täynnä. Saarella kulkee myös pikajunia/pendoliinoja, mutta me emme käyttäneet niitä kertaakaan. Aseman maalauksia Kaoshiungissa Junat ovat muuten todella kätevä tapa liikkua, ja junat olivat todella söpösti sisustettuja. Lippujen hinnatkin oli Suomeen verrattuna huokeita. Mikis oviaukon pitäisi olla neliskulmainen? Junamatka Kaoshiungista Hualieniin  kesti n. kuusi tuntia, mutta se  ei meitä haitannut, koska ne maisemat oli aivan upeat ja samalla sai lepuuttaa jalkojaan. Päivä oli myös sateinen, joten sisällä oli ihan kiva olla Junan ikkunasta

Aamu alkoi aika ankeasti. Aamupalalla söin lähinnä paahtoleipää, kun mikää muu ei maistunut. Lepäilin vielä aamupalan jälkeen pari tuntia ja sitten aloin taas olla elävien kirjoissa. Sillä aikaa avokki oli suunnitellut helpoimman mahdollisen siirtymisen Liuqiun saarelle menevälle lautalle Dong gangin satamasta. Hotellin respa siis tilasin meille taksin, jonka maksoimme hotellilla. 45 minuutin matka maksoi n. 30€. Dong gangin lauttasatamaan päästyämme tarkoituksena oli ostaa liput. Passi olis kuulemma pitänyt olla mukana, mutta onneksi lompakosta löytynyt ajokortti kelpasi myös. Meidän ajoitus oli aika kohdillaan, koska lautta lähti melkein heti matkaan. Lauttamatka kesti n. 25 minuuttia. Heti satamassa vuokrausfirmojen edustajat piirittivät meidät. Mielenkiintoiseksi tilanteen teki se, etteivät he puhuneet englantia ja me emme vieläkään puhuneet sanaakaan kiina. Tarkoituksena oli vuokrata polkypyörä, mutta saimme allemme 500 Taiwanin dollarilla (~15 €) kaksi sähköpyörää. Koska ki

Lento Hong Kongista Taiwanin Kaoshiungiin kesti n. 1½ tuntia ja siellä tarjoiltiin ihan kunnon sapuskat (China Airlines). Mä olin odottanut että lennettäis jollain pikku potkurikoneella, mutta lentokone olikin isompi kuin se millä lennettiin Helsingistä Hong Kongiin... Alkumatka oli hieman töyssyinen lähellä olevan taifuunin takia, mutta ihan hyvin se meni. Onneksi ei lennetty Taipeihin, koska ne lennot oli peruttu... Kaoshiung lentokoneen ikkunasta Kaoshioungin lentokentällä tullivirkailijat ensin ihmetteli miten me Taiwaniin oltiin eksytty ja sitten seuraavaksi me ihmeteltiin missä kaikki ihmiset on. Metro lentokentältä keskustaan oli tyhjä ja ei siellä keskustan metroasemallakaan tungosta ollut. Missä kaikki ihmiset on? Niskat meinasi taittua nurin kun tulimme Kaoshiunging keskustan asemalle. Siellä oli aivan valtava lasikupoli. Maalattu lasikupoli Hotellille löydettiin pienen edestakaisin kävelyn jälkeen, kun avokki taas vähän suunnisti. Hotellissa oli aika villi

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia

Paluumatkalla kävimme sitten katsomassa The Peakin (elikä vapaasti suomennettuna Huippu) on Hong Kongin ykkösnähtävyys. Se on siis korkea kukkula, jonne pääsee vinolla "ratikalla" ja se ratikka oli välillä yllättävän vinossa. Tämä ratikkasysteemi oli aika huonosti järjestelty tai siis sinne on ihan järkyttävän pitkät jonot. Jos haluaa mennä huipulle vain katsomaan maisemia, niin paikallisella julkisenliikenteenlipun arvolla (Octopus-card) pääsee jonon ohi. Emme siis tienneet tätä ja jonotimme tovin... Paikka on ihan näkemisen arvoinen ja ainakaan aamulla siellä ei ollut ihan hirveästi ruuhkaa. Kuva kaupungin puolelle Kukkula toimi selkeästi tilanjakajana. Toisella puolella oli kaupunkin pilvenpiirtäjineen ja toisella puolella vain metsää. Tuolla olisi kuulemma ollut myös paljon patikkareittejä, mutta meillä ei ollut aikaa siihen.  Ensi kerralla sitten. Se kukkulan toinen puoli Toinen jännä nähtävyys oli Kowloonin rannasta näkyvä valoshow. Meidän kamer

Hong Kong oli kyllä osittain juuri sitä mitä kuvittelin. Korkeita pilvenpiirtäjiä ja ihan pipona jengiä ahtautuneen pienelle alueelle. Kuva hotellin ikkunasta Hong Kong on onneksi myös paljon muuta ja ilmeisesti brittien vahvan vaikutuksen takia aika länsimaalainenkin. Mielestäni tämän takia Hong Kong oli Aasia-ummikolle pehmä lasku kyseisen maailmankolkan ihmeisiin. Kilpikonnia puiston altaassa Hong Kongissa kyllä yksi tehokkaimmista metro-järjestelmistä minkä olen nähnyt sekä jalankulkijoiden liikkumista oli oikeasti ajateltu täällä - ehkä ihan aiheestakin. Hong Kongissa on muutenkin tuo liikkuminen helppoa ja monipuolista. Me käytimme Hong Kongissa perinteisen metron ja bussin lisäksi esim. kaksi kerroksista ratikkaa ja lauttaa. Kaksikerroksinen ratikka Meidän Hong Kongiin tutustuminen tapahtui kahdessa osassa - pari päivää ennen lentoa Taiwaniin ja sitten pari päivää paluumatkalla. Tässä postauksessa loput kertoo siitä "menomatkasta". Ekana iltan