Päivä alkoi taas siinä seitsemän paikkeilla aamupalalla. Pakkasimem laukut autoon ja suuntasimme kohti Slovenian ainoaa kansallispuistoa. Teimme lyhyen pysähdyksen pieneen kylään laskettelukeskuksen lähellä ja ostimme minulle hatun ja harjan. Molemmat olivat jääneet kotiin ja alkoi tuntua siltä, että kolmas päivä ilman hiusten harjausta olisi ollut liikaa.
Triglavin kansallispuisto on saanut nimensä sen korkeimman huipun mukaan, mutta huipulle emme siis kiivenneet. Vuoristoketju on osa Alppeja. Tie kansallispuistossa oli mutkainen ja etenkin Bovecin puolella oli enemmän liikennettä. Maisemat oli tietenkin upeat. Matkalla pydähdyimme muutamaan paikkaan ihailemaan maisemia.
 |
| GPS osoittama tie - muutama mutka matkassa |
 |
| Ja autoja ja pyöräilijöitä ja moottoripyöräilijöitä |
Matkalla vuorilta alas pysähdyimme ja kävelimme ihastelemaan vesiputousta Bocassa. Sloveniassa joet ovat häikäisevän valkoisia, johtuen kalkkikivestä.
Bocasta suuntasimme Kobaridiin. Siellä on 5 km kävelyreitti, jonka varressa on Mussoliinin perustama kirkko, rauniot 500-luvulta, ensimmäisen maailman sodan saksalaisten taistelurintaman rakenteita ja vesiputous. Kirkko oli reitin ensimmäinen kohde, jonne johdatteli tie reunustettuna kiviveistoksilla Jeesuksen elämästä.
 |
| Kiviveistokset reitillä |
Kirkko oli aika mahtipontisen näköinen, tais siis se harmaast kivestä tehty portaikko sinne. Kirkko itsessään oli perinteinen. Jotenkin se kirkko ja tuo harmaa portaikko ei sovi mielestäni yhteen, mutta toisaalta juuri tämän takia kyseinen kirkko jää myös mieleen.
 |
| Mussoliinin perustama kirkko. |
Kirkolta raunioille sitten sai kävellä tovin ylämäkeä. Rauniot olivat kukkulan huipulla ja sieltä oli taas kerran aivan upeat maisemat. Täällä otimme pienen tauon, mutta raunioista ei tullut pahemmin kuvia otettua. Näitä hölmöilykuvia on sitten tallentunut kameraan sitäkin enemmän.
 |
| Rauniolla keskityttiin sitten hölmöilyyn, eikä kohteen kuvaamiseen. |
Raunioilta matka jatkui ensimmäisen maailmansodan saksalaisten rintamaa pitkin. Tässä vaiheessa reitti oli alamäkeä ja suurin osa vielä jyrkänteen reunalla. Jyrkän rinteen alaspäin käveleminen on melkein raskaampaa, kuin ylöspäin kipuaminen. Piti melkein koko ajan katsoa mihin jalkansa laittaa, ettei päädy irtonaisten kivien vietäväksi. Saksalaisten rintama koostui tietty juoksuhaudoista. Juokushaudat olivat kapeita ja kiveen jyrsittyjä. Reitillä oli erittäin kapeat ja jyrkät portaat, jota sotilaat ovat joutuneen käyttämään. Kuinkakohan moni sotilas on kaatunut ja telonut itsensä näissä portaissa?
 |
| Portaikko oli kapea ja jyrkkä |
Miljoonaan portaan jälkeen olimme taas rotkon pohjalla ja joen ylitimme riippusiltaa pitkin.
 |
| Soĉa joen ylittävä riippusilta |
Tässä vaiheessa oli jo ihan mielettömän kuuma. Meidän piti ottaa uikkarit mukaan, mutta tietenkin ne unohtui autoon. Kun kohdalle osui ihana pieni puro, päätimme mennä sinne uimaan alusvaatteissa. Tämä oli ehkä päivän kohokohta! Harvoin saa uida pienen vesiputouksen lähellä ja ihan kaksistaan vielä.
 |
| Uimassa - pää ja jalka näkyy |
Uinti reissu oli erittäin virkistävä ja uudella tarmolla suunnistimme jälleen kohti uutta vesiputousta. Vesiputoukselle vei puinen kävelytie rotkon reunalla.
 |
| Täällä kannatti katsoa minne astuu |
 |
| Kozjakin vesiputous |
Päästyämme Kobaridiin takaisin autollemme oli taas ihan yhtä kuuma, kuin ennen pulahdusta purossa. Onneksi luvassa oli vielä lisää uimista, koska seuraavassa majapaikassa viinitilalla
Valentinčič turizem oli uima-allas.
Viinitilalla oli vastassa ensimmäisenä ihana karvainen vastaanottokomitea.
 |
| Berniä oli kiva rapsutella, mutta tuli hirumuinen ikävä omaa koiraa. |
 |
| Valentinčič turizem |
Kirjauduimme vain sisään ja sitten pulahdimme altaaseen.
 |
| The pool |
Tämä oli ehdottomasti reissun paras majapaikka. Yöllä oli hiljaista ja aamupala oli aivan ihana. Täällä olisi saanut maistella viinejä ja lainata pyöriä, mutta emme ehtineet tehdä kumpaakaan. Ens kerralla sitten. Tämä on sellainen paikka missä voisin yöpyä toistekkin. Huoneissa ei ollut ilmastointia, mutta se ei meitä ainakaan haitannut.
Illalla kävimme pizzalla, joka oli avokin mielestä ainakin ihan loistavaa. Mun valinta ei varmaan menny ihan nappiin, mutta syötäväähän se oli. Pizzat tuli eteen noin 5 minuutissa!!!
Kommentit
Lähetä kommentti