Slovenia - Päivä 7 (Ljubljana)

Me oltiin Ljubljanassa aika aikaisin, kaikki torimyyjätkään eivät olleet ehtineet paikalle. Todennäköisesti tämän takia parkkipaikkakin löytyi suhteellisen helposti.

Kävelimme torilla ja keskustassa. Kaupungin keskusta oli pieni ja söpö. Ei mitään ihmeellistä, mutta ihan ok. 

Vesi Ljbuljanan läpi virtaavassa joessa oli yllättävän kirkasta

Katukuvassa näkyi paljon koiria.

Löysimme Ljubljanasta teekaupan Le Palais des Thé. Ensin pistäydyimme sinne vain katselemaan, mutta lopulta päädyimme haistelemaan useampaa teetä ja tietenkin myös ostimme useamman pussin.

Lounasaikaan kävimme syömässä torin laidalla olevassa kalaravintolassa. Tämä osoittautuin virheeksi. Paikka oli melkein tyhjillään kun sinne tulimme, mutta täyttyi pian paikallisista. Palvelu oli hidasta ja laskua jouduimme pyytämään useamman kerran. Ruoka oli ihan ok, mutta se hidas palvelu ärsytti ihan mielettömästi.

Lounaan jälkeen suuntasimme takaisin autolle. Ennen kuin pääsimme autolle, vastaan pörhälsi hirumisella vauhdilla moottoripyörä-ambulanssi. Oikea amubulanssi tuli perässä, mutta ainakin 5 minuuttia myöhemmin kuin moottoripyörä-ambulanssi. Aivan loistava idea!

Ensihoitajan moottoripyörän selässä

Paluumatkalla kävimme kaupassa samassa kaupakeskittymässä kuin edellisenä päivänä. Tällä kertaa Outlet-liikkestä lähti mukaan Geoxin kengät (50€), joita juuri purettiin kuormasta. Samalla tuli ostettua todella isoja croisantteja iltapalaksi.

Lepäilimme hetken majapaikassa ja sitten suuntasimme iltakävelylle Iska Vintgariin ihastelemaan upeita maisemia.

Vesi ei ollut läheskään yhtä kylmää kuin eilen.

Illalla sulloimme tavaramme matkalaukkuihin. Sullomisen tuloksena mun matkalaukku muistutti enemmänkin palloa, kuin neliskulmaista laukkua. Kaikki tavarat ei ihan mahtuneet laukkuun, mutta olinkin ajatellut jättäväni hyvin palvelleet Addun lenkkarit Sloveniaan. Pohjat olivat sileät ja värikään ei enää ollut valkoinen.

Bye, bye Addun lenkkarit, mistä löytyis toiset yhtä hyvät!

 Torstai aamuna huristelimme autolla lentokentälle. Matkalla ei ollut pahemmin ruuhkaa. Autonvuokraus-tiskillä oli pitkä jono ja kuvittelimme joutuvamme odottamaan pitkään. Meidät kuitenkin otettiin jonon ohi! Auton palautuksessa ei ollut muuta ongelmaa, kuin että autoa tarkastettaessa autovuokrausfirman edustaja löysin autosta meidän tuulilasiin unohtuneen GPS-telineen.

Koska olimme lähteneet ajoissa, niin jouduimme hengaille lentokentällä hieman oletettua pidempään. Lento kotiin meni ongelmitta ja kävin tietenkin heti hakemassa Onnin kotiin.