Siirry pääsisältöön

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Takaisin kohti pohjoista (9. päivä)

Laiskuus vei taas voiton ja suuntasimme junalla kohti pohjoista.

Sotakalustoa raiteilla
Jäimme pois pari pysäkkiä ennen Cesisiä. Pysäkin nimeä en muista, mutta lähdimme sieltä polkemaan Araisun kylään. Hieman ennen Araisua oli kyltti tuulimyllylle. Kävimme katsastamassa sen ja ihan pienen kiertoajelun arvoinen paikka. Tuulimyllyyn pääsi sisälle ja siellä oli paljon vanhoja esineitä. Tuulimylly oli aika idyllinen paikka - pihalla "vahtikoira" veti sikeitä auringossa ja tuulimyllyn takana oli kattohaikaran pesä.

Tuulimylly, vahtikoira ja kattohaikaran pesä
Araisun päänähtävyys on järvilinnoitus. Se oli siis 1100-luvulla rakennettu linnoitus puisine taloineen keskellä järveä. Se oli nyt entisöity (tai siis rakennettu uudelleen).
Reitti järvilinnoitukselle
Osassa rakennuksista oli vihkonen siitä kenen asumus se on.
Järvilinnoitus
Järvilinnoituksen vieressä oli myös hieman uudemman linnoituksen rauniot. Ei siellä hirveästi muuta ollut kuin linnan seinämät, mutta pienoismallista sai jonkinlaisen käsityksen siitä miltä se joskus on näyttänyt.
Edessä pienoismalli linnoituksesta.
Araisusta poljimme muutama kymmenen kilomteriä Cesisiin. Aamupalasta alkoi olla jo tovi ja nälkä oli taas vaihteeksi ihan hirmuinen. Tällä kertaa emme arponeet ruokapaikoissa, vaan menimme ensimmäiseen vastaantulleeseen ravintolaan syömään burgerit. Ravintola sijaitsi keskusaukiolla, mutta mitään mielikuvaa sen ravintolan ruua "hyvyydestä" ei ole. Se oli varmaankin ihan perus burgeri.

Burgerin jälkeen lähdimme etsiskelemään majapaikkaamme. Se löytyi helposti ja taas kerran avokki oli tehnyt täydellisen valinnan majapaikasta. Majapaikan terassi oli tosin ottanut osumaa parin päivän takaisesta ukkosmyrskystä. Majapaikan pitäjä kertoi, että siellä oli tullut valtavan kokoisia rakeita ja rikkonut terassin muovikatteen. Jälki oli sen mukaista. Reiät terassin katossa eivät haitanneet, koska emme sitä käyttäneet kuin pyörävarastona.

Illalla burgerin sulattelun jälkeen suuntasimme takaisin kaupungille. Cesisissäkin oli taas vaihteeksi linna ja linnarauniot.


Tämä oli tosin mielestäni tämän reissun kaunein linnapuisto.


Linnapuistossa oli useita patsaita, lampi ja muita kauniita yksityiskohtia.




Parin päivän takaisen ukkosmyrskyn jäljet näkyivät myös linnan puistossa.

Sateen huuhtoma polku
Jännin bongaamani yksityiskohta Cesisissä oli metallikattoinen koppero rautatieaseman luona. 


Se taisi toimia paikallisen kirjastona ja se oli todella aktiivisessa käytössä. Istuskeltiin tuon rakennelman vieressä syömässä mansikoita ja sinä aikana siellä kävi kymmeniä ihmisiä.

Kirjasto

Kommentit

Suositut tekstit

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).

Ummikot Aasiassa 2016- Hong Kong ja ruokailu

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia...

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Junailua rannikolla (8. päivä)

Päivä valkeni pilvisenä ja totuttua viileämpänä. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja pesin vielä koneellisen pyykkiä. Aamupäivällä suuntasimme läheiselle Vecakin asemalle. Olimme hyvissä ajoin asemalla, joten o dottelimme junaa tovin ja ihmettelimme asemakissan lisäksi myös metsäpalo varoitus-kyltin vieressä olevaa punkkivaroitus kylttiä. Vecakin asemakissa Punkkivaroitus Juna tuli ajallaan ja kipusimme junaan. Tällä kertaa se oli hieman kevyempää, koska suurin osa tavaroista jäi tietenkin majapaikaan. Junassa oli tällä kertaa myös telineet pyörille Junailua Ensimmäinen kohde oli polkupyörämuseo. Tämä on erään intohimoisen fillariharrastajan pitämä museo . Sisäänpääsy maksoi muutama euron ja museon omistajan poika kertoili meille eri pyöristä. Kaikki pyörät oli löydetty Lativasta ja niitä pyöriä oli ihan hirmuinen määrä - kilpapyöriä, tandemeja, venäläisä ja saksalaisia armeijan fillareita sekä itse tehtyjä puisia pyöriä. Mä olin vähän alkuun "vähemmän ...

Urheiluvarusteiden päivitys ja pyöräilykauden avaus

Mun vanhat Timberlandin "vaelluskengät" oli ihan hajalla - pohjasta irronnut palasia, saumat repsotti ja vedenpitävyydestä ei tänä talvena oo ollut tietoakaan. Vanhat kengät ovat palvelleet kuitenkin jo ainakin kolme vuotta, eli ehkä niillä oli jo lupakin alkaa hajota. Eilen tein sit sellaisen 15 minuutin täsmäiskun Suomenojan Budgetsporttiin. Mukaan sieltä lähti kahdet ulkoilukengät (Halti ja Reebok), kahdet housut ja uimalasit. Kotona uudet kengät tuli tietenkin heti käyttöön. Edessä vanhat ja kuluneet Timberlandit - takana uudet ja kuraiset Reebokit Tänään mä kaivoin pyörän varastosta ja tein pienen kuntotarkastuksen sille. Tämän jälkeen poljin hurjat 8 km piipahtaessani koirakoulun kevättapahtumassa. Menomatka meni vielä kevyesti, mutta takaisin polkiessa oli ihan mieletön vastatuuli. Meinas pyöräily vaihtua kävelyks, kun kunto meinas loppua. Mä en oo ikinä tainnut aloittaa pyöräilykautta näin aikaisin (tai ollut näin rapakunnossa). Mulla on fillarilenkeillä käyt...