Siirry pääsisältöön

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Takaisin Tallinnassa (12. päivä)

Säätiedotusten mukaan Tallinnassa olis paremmat kelit kuin Tartussa. Niinpä herättiin aikaisin aamulla, koska oltiin päätetty lähteä ekalla junalla Tallinnaan. Junamatka meni niin kuin ne aikaisemmatkin, netissä roikkuen, nuokkuen ja musiikkia kuunneellen.

Tallinnassa jäätiin pois Ulemisten juna-asemalla. Seikkailimme sieltä Tallinnan itäpuolella olevaan Kadriorun puistoon. Hieman eksyimme, koska (avokki suunnisti ja) päädyimme Tallinnan lauluväljakille. Tämä oli valtava aukio, mihin virolaiset ennen itsenäisyyttä kokoontuivat laulamaan. Nyt se on konsertti areena ja jotain äänentoistolaitteita siellä sinäkin perjantaina viriteltiin.

Tallinna lauluväljak
Kadriorusta löytyi myös rakenteilla oleva japanilainen puutarha. Tämän on varmasti hieno, kunhan se eka saadaan valmiiksi.
Japanilainen puutarha
Kadriorun puiston eteläosassa oli sitten paljon perinteisempä menoa.

Tästä puistosta seikkailimme sitten syömään Kohalik kohvikiin (= se meidän perinteinen lounaspaikka Tallinnassa) ja sieltä asunnolle Endla kadun varrella. Kohalik ei pettänyt tälläkään kertaa ja meidän kämppäkin oli ihan jees.

Illalla pyöräilimme vielä keskustan länsipuolelle Harkujärven rannalle uimaan ja pällistelimme myös neuvostorakennuksia Öismäessä. Siellä oli aika jännää arkkitehtuuria ja suunnittelua - keskellä kaikkea oli lampi, leikkipuistoja ja viheralueita. Talot kehysti sitten tätä puistoaluetta. Suunnistaminen täällä oli aika hankalaa, koska siellä oli vain yksi iso tie... joka muodosti ympyrän ja kaikki talot näytti samalta.

Öismäe
Mä hoidin tämän iltasuunnistuksen, kun avokki hieman stressaantuu kaupungissa ja menettää suuntavaistonsa. Mentiin huomattavasti suoraviivaisemmin kuin päivällä... vaikka Öismäessä pientä epävarmuutta suunnassa olikin.

Ajateltiin että syötäis kevyt illallinen, jossain matkavarrella. Päädyttiin sitten georgialaiseen Argo baariin ja ruokien tilaaminen lähti taas vähän lapasesta... mutta ei niin pahasti kuin uutenavuotena 2015. Avokki tilasi hatsapurin ja se oli aika jäätävä mun mielestä. Oli kuulemma kyllä todella hyvän makuista, mutta aika tuhtia

Hatsapuria - egu, "vähän" voita ja tietty sitä juustoa
Lauantaina ei ollut mitään ihmeellistä. Herättiin aamulla, syötiin aamupala ja suunnattiin Linda Linen terminaaliin. Lounas syötiin Helsingin Pizzariumissa ja se pinjansiemen-vegaani pizza oli ihan täydellinen tapa päättää tämä reissu.

Kommentit

Suositut tekstit

Perjantai on paras

Perjantai on paras, koska perjantaisin ehdin kotiin ennen avokkia sniffailee Onnin  unituoksuja.  Onnista lähtee nukkuessa ihan  mielettömän hyvä ja huumaava tuoksu. Olemme nimenneet sen "hyvän olon"-tuoksuksi. Tuoksu on voimakkain tassuissa ja niskassa... Tuoksun lisäksi, kotiintuloa parantaa tietenkin ovelle vastaan kömpivä Onni (silmät ristissä ja parta ihan vinossa). Joskus Onni tulee pienellä viivellä tervehtimään, mutta välillä se ei viitsi edes vaivautua herämään... vaan jatkaa koisimista. Toki perjantai on myös ihana päivä, koska edessä on (useimmiten) useampi vapaapäivä. Eilisen (perjantain) kruunasi vielä yhteislenkki koirapuistoon (minä, avokki ja Onni).

Ummikot Aasiassa 2016- Hong Kong ja ruokailu

Hong Kongista ei ihan heti ravintolat lopu. Tämän lisäksi tarjolla oli vielä katuruokaa, kauppahallien ruokapaikat sekä ruokaan erikoistuneita yötoreja (night market). Söimme siis vähän kaikkea.... Suurin haaste ruokailussa oli tikuilla syöminen... tai siis avokilla oli lähinnä ongelmia. Tää oli ehkä eka reissu missä mä lähes aina lappasin ruokaa suuhuni nopeampaan tahtiin kuin avokki. (Normaalisti se on siis toisinpäin.) Ravintoloiden tehokkuus tuli meille yllärinä - ruokia ei tarvinnut odotella ja pääruoka saattaa tulla pöytään enne alkuruokia. Tilatut juomat löysi tosin todella harvoin meidän pyötään... Mut ei se oo nyt niin justiinsa. Menomatkan hotelliaamupala tuli banaaninlehteen käärittynä. Banaaninlehteen käärittyä kanaa ja riisiä Testasimme kehuttua Dim Sum ravintolaa ekana päivänä Hong Kongissa. Dim sumit ovat höyrytettyjä liha/taikina/kasvis palleroita, mutta vois sanoa etten vieläkään ihastunut tähän ruokaa... tai minulla ei ainakaan ole tarvetta ihan heti uusia...

G - Google Drive

Ostin uuden puhelimen kesällä (Sony Xperia Go) ja tämän hankinnan myötä meidän talouden ostoslistat vaihtui sähköiseen muotoon Google Drivelle . Hyvät puolet tässä on, että ostoslistaa voi täydentää milloin haluaa ja se ei voi unohtua kotiin (puhelin tietty pitää olla mukana). Avokin mielestä plussaa on myös, että ei tarvitse arvailla mitä huonolla käsialalla kirjoittamassani ostoslistassa lukee ja tarvittaessa soitella perään. Google driveltä löytyy myös paljon muuta - matkasuunnitelmat ja matkan budjetit, listan hyväksi havaituista ruuista (joka helpottaa pähkäilyä viikonlopun sapuskoista) ja lista Onnin osaamista käskyista on työn alla. Uusi puhelin oli kyllä ihan kiva, varsinkin kun edellinen oli 5 vuotta vanha ja siitä putoili jo ruuveja. Radion kuuluvuus on tässä uudessa puhelimessa huomattavasti huonompi kuin vanhassa puhelimessa, mutta muuten se on kyllä ihan riittävän hyvä minulle. Puhelimella otettu kuva aamulenkillä lokakuussa.

Barefootshoes osa 2

Vuonna 2009 (tai 2008) mä ostin edelliset työkengät. Ne on palvellu hyvin ja ovat jo aika kulahtaneen näköiset (kuten kuvasta näkyy).   Pari viikkoa sitten UPS kiikutti kotiin (tai siis naapuriin???) Merelin Barfoot kengät. Ne on ihanan kevyet ja ostos ei oo ainakaan vielä kaduttanut. Vaikka mun ei päivisin paljoa tartte kävellä töissä, niin jalat ovat jotenkin virkeämmät päivän päätteeksi. Nyt mä sit mietin että pitäiskö tuollaiset hankkia myös kotikäyttöön. Väri vois silloin varmaan olla hieman hillitympi. (Nuo valkoiset kengät sydämellä jäivät eläkkeelle ja toimivat nykyään takapihakenkinä.)

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Junailua rannikolla (8. päivä)

Päivä valkeni pilvisenä ja totuttua viileämpänä. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja pesin vielä koneellisen pyykkiä. Aamupäivällä suuntasimme läheiselle Vecakin asemalle. Olimme hyvissä ajoin asemalla, joten o dottelimme junaa tovin ja ihmettelimme asemakissan lisäksi myös metsäpalo varoitus-kyltin vieressä olevaa punkkivaroitus kylttiä. Vecakin asemakissa Punkkivaroitus Juna tuli ajallaan ja kipusimme junaan. Tällä kertaa se oli hieman kevyempää, koska suurin osa tavaroista jäi tietenkin majapaikaan. Junassa oli tällä kertaa myös telineet pyörille Junailua Ensimmäinen kohde oli polkupyörämuseo. Tämä on erään intohimoisen fillariharrastajan pitämä museo . Sisäänpääsy maksoi muutama euron ja museon omistajan poika kertoili meille eri pyöristä. Kaikki pyörät oli löydetty Lativasta ja niitä pyöriä oli ihan hirmuinen määrä - kilpapyöriä, tandemeja, venäläisä ja saksalaisia armeijan fillareita sekä itse tehtyjä puisia pyöriä. Mä olin vähän alkuun "vähemmän ...