Helteitä on pidellyt. Raiskumsista lähdimme polkemaan hiekkatietä pitkin kohti Ligatnea. Avokki oli katsonut oikoreitin google-mapsista, mutta se oli lopulta pelkkää ryteikköä ja jouduimme polkemaan takaisin.
Onneksi juhannusaattoaamuna oli Latviassa erittäin hiljaista ja krapulaista sakkia, joten vain yksi auto tais tulla vastaan aamupäivän aikana. Ihan hyvä niin, koska se hiekkatie pöllys ei-niin-kivasti. Tie oli muutenkin hieman haastavassa kunnossa, koska paikoitellen se oli sellaista upottavaa hiekka... johon kapea pyörän rengas painavalla lastilla tietty uppos ja matka tyssäs siihen äkisti.
Erikoisin siirtymäväline tällä reissulla oli lautta, jolla ylitimme Gauja-joen taas kerran. Kyseessä oli puinen iso lautta, jota lautturi liikutti ihan käsivoimin.
 |
| Lautalle |
Pyöräilyn pölyjä karistimme uidessa läheisellä uimarannalla. Ohi lipui iloisia seurueita kumiveneissä. Kumiveneitä sai vuokrata eri kylistä ja taitaa olla aika yleistä ajanvietettä täällä.
 |
| Gauja ja kumiveneet |
Lounastauko oltiin ajateltu pitää Ligatnessa. Siellä oli myös Neuvostoaikainen bunkkerimuseo. Kunnon lounasta ei saatu, koska kaikki kylän ravintolat oli juhannusaattona kiinni. Improvisoimme siis lounaan paikallisen pikkupuodin antimista - maksapateeta, leipää ja hedelmiä. Ens kerralla pitää kokeilla jotain muuta. Lounastauko pidettiin kiinni olevan turisti-info penkeillä. Turisti-infon ovessa olevasta lapusta selvisi myös ettei se bunkkerikaan ollut auki. Onneksi Ligatnessa oli muutakin nähtävää.
Paikan erikoisuus on pehmeään kalkkikiveen kaivetut tunnelit ja varastosyvennykset. Niitä oli kaikkialla.
 |
| Varastoja |
Löytyi sieltä muutakin kivaa esim. paljon rappusia.
Tämän lisäksi maisemareitti, jolla maan vyörymä. Epäiltiin että se lativankielinen lappu siellä aikaisemmin tarkoitti että reitti on suljettu... mutta ihan hyvin tuosta pääsi.
 |
| Maanvyörymän ylitys |
Kylässä oli myös aikoinaan ollut paperitehdas.
 |
| Suljettu paperitehdas |
Iltapäivällä poljimme Siguldaan. Lähtiessämme Ligatnesta, ihmettelin kun pyörä tuntui niin raskaalta. Pysähdyin ihmettelemään, enkä löytänyt syytä. Sitten tajusin tahmeuden johtuvan erittäin loivasta ylämäestä. Se ylämäki ei loppunut ikinä ja seuraavan mutkan ja kumpareen jälkeen oli vielä ylämäkeä. Päädyimme siitä ylämäestä lopulta tasaisemmalle, mutta vilkkaasti liikennöidylle tielle. Matkasimme onneksi vain noin tunnin tätä iso tietä pitkin. Sitä oli aika ikävä polkea, koska autot suhasivat ohi 90 km/h. Majapaikassa suuntasimme ensimmäisenä suihkuun jäähdyttelemään... Ilta vietettiin Siguldan kaupunkia ihaillen, mutta kirjoitan tästä vähän myöhemmin.
Seuraavana päivänä polkaisimme takaisin Ligatneen - koska halusimme nähdä sen bunkkerin. Bunkkeri sijaitsee n. 5 km päässä Ligantessa Skalupesin kylässä. Osallistuimme latviankieliselle opastetulle kierrokselle, joten ihan sujuvasti kuunneltiin.. muttei ymmärretty ihan hirveästi... Jotain sanoja sieltä ja täältä. Siinä oli myös aika paljon säteilysuojeluun liittyvää asiaa/rakenteita, jotka pystyin selittämään avokille ja avokki oli aika tyytyväinen tästä mun "erikoisosaamisesta". Siellä oli kyllä myös englanninkielisiä plakaattejakin paikoitellen. (Se englanninkielinen opastettukierros olis ollut klo 14... mutta ei haluttu jäädä sinne notkumaan useaksi tunniksi.)
Bunkkeri oli säilynyt koskemattona suhteellisen kauan, koska kukaan ei tiennyt siitä. Bunkkeri oli ovelasti sijoitettu sairaalan/parantolan alle. Bunkkeri oli suunniteltu Neuvosto-isojen kihojen suojaksi hyökkäysten varalta. Siellä oli kaikkea jännää ja alkuperäistä tavaraa.
 |
| Puhelimia ja radiokuuntelulaitteita |
Kaikkialla ei saanut kuvata, koska osa näytteillä olevasta kokoelmasta on ymmärtääkseni yksityiskokoelmasta. Mutta kierroksella sai siis nähdä kaikki mitä tarvittiin bunkkerinylläpitoon (ilmavaihtojärjestelmä, sähkögeneraattorit, välineet kommunikaation ylläpitämiseen, karttoja ja kokoustiloja) ja kaikki suunniteltu siis ydin- tai biologistahyökkäystä ajatellen. Kierroksen päätteksi sai kanttiinissa maistella vielä pelmeneitä ja herukkamehua.
 |
| Ruokalipukkeella sai annoksen pelmeneitä ja mehua |
Bunkkerissa oli muuten ihanan viileetä! Paikanpäältä sai viltin, mutta mä en sitä tarvinnut ja vain nautin siitä viileydestä koko sen kahden tunnin kierroksen ajan.
Bunkkerikierroksen jälkeen löysimme Ligantesta auki olevan ravintolan ja söimme siellä sen perinteisen liha-ja-peruna-annoksen. Poljimme takaisin Siguldaan joen vartta pitkin kulkevaa maastopyöräreittiä. (Ja meillä ei siis ollut alla maastopyöriä... )
 |
| Gauja joen varrella maastopyöräreitillä |
Pysähdyimme alkumatkasta uimaan. Saimme nauttia paarmoista, maisemista ja Gaujajoen vedestä kaikessa rauhassa.
 |
| Virran vietävänä Gauja joessa. |
Uimapaikkamme oli lähellä kalkkikivijyrkännettä, joka oli täynnä pääskysen pesiä/koloja.
 |
| Gauja ja kalkkikivijyrkänne |
Kaikki meni hyvin ihan peruspyörillämmekin... Kunnes eksyimme reitiltä - ihan jäätäviä mäkiä ja kammottavaa (isoa kiveä ja kuoppia) hiekkatietä keskellä isoa peltoaukeaa. Aurinko vielä paistoi pilvettömältä taivaalta ja varjoa ei ollut missään. Vesipullot oli tietty täytetty ennen lähtöä.
 |
| Oli vähän kuuma |
Perillä Siguldassa ei ihan hirveästi auttanut kylmä suihku, koska se huone oli myös todella kuuma.
Kommentit
Lähetä kommentti