Musta on oikeasti tainnu tulla aamuihminen. Ennen ysiltä herääminen oli aikaisin, nykyään herään viimeistään seiskalta vapaapäivinäkin. Kesäaikaankaan siirtyminen ei vaikuttanut kuin sen yhden ainoa sunnuntaiaamun. Hihkuin innoissani avokille, kun olin kellojen siirron jälkeisenä aamuna nukkunut kasiin. Seuraavana päivän heräsin sit taas normaalisti seiskalta.
Aikaisin heräämisellä on hyvät puolensa. Arkisin töihin heräämiseen ei oikeastaan enää tarvitse herätyskelloa ja viikonloppuisin ehtii esim. lenkittää koiran ja siivota keittiön ennen kuin avokki herää. Viikonloppuisin aamulla saa lenkkeillä ihan yksin ja aamuisin luonnossa on sellainen jotenkin seesteinen tunnelma. Parhaat kuvanikin oon ottanut aamulla. Päivittäinen päänvaiva on se, että Onni ei ole aamuvirkku koira ja välillä joudun "odottelee" tovin lenkille lähtemistä.
Huonojakin puolia tosin löytyy. Aamuvirkku on iltatorkku, eli en iltaisin todellakaan jaksa valvoa myöhään. Avokki naureskeli pääsiäisenä, kun naapurin lapset oli metelistä päätellen hereillä myöhempään kuin minä. Leffojen katseleminen pitää aloittaa viimeistään seiskalta, koska muuten nukahdan kesken leffan. Kavereitten kanssa illanistujaisissa "tipahdan" ysiltä, eli juuri siinä vaiheessa kun keskustelu pääsee vauhtiin.
Joskus olis kiva nukkua pitkään. Välillä kyllä vedän sellaisia 13 tunnin "maratonunia", mutta tätä ei tapahdu kuin muutaman kerran vuodessa (tai silloin kun olen kipeä).
Aikaisin heräämisellä on hyvät puolensa. Arkisin töihin heräämiseen ei oikeastaan enää tarvitse herätyskelloa ja viikonloppuisin ehtii esim. lenkittää koiran ja siivota keittiön ennen kuin avokki herää. Viikonloppuisin aamulla saa lenkkeillä ihan yksin ja aamuisin luonnossa on sellainen jotenkin seesteinen tunnelma. Parhaat kuvanikin oon ottanut aamulla. Päivittäinen päänvaiva on se, että Onni ei ole aamuvirkku koira ja välillä joudun "odottelee" tovin lenkille lähtemistä.
Aamu-usva |
Huonojakin puolia tosin löytyy. Aamuvirkku on iltatorkku, eli en iltaisin todellakaan jaksa valvoa myöhään. Avokki naureskeli pääsiäisenä, kun naapurin lapset oli metelistä päätellen hereillä myöhempään kuin minä. Leffojen katseleminen pitää aloittaa viimeistään seiskalta, koska muuten nukahdan kesken leffan. Kavereitten kanssa illanistujaisissa "tipahdan" ysiltä, eli juuri siinä vaiheessa kun keskustelu pääsee vauhtiin.
Joskus olis kiva nukkua pitkään. Välillä kyllä vedän sellaisia 13 tunnin "maratonunia", mutta tätä ei tapahdu kuin muutaman kerran vuodessa (tai silloin kun olen kipeä).
Kommentit
Lähetä kommentti