Siirry pääsisältöön

H - Harrastuksena koira

Kotimatkalla on aina sellaiset 40 minuuttia aikaa miettiä kaikkea mahdollista. Eilisellä keväisellä kotimatkalla mietin  ja laskeskelin mihin mun kaikki rahat menee. Tai miksi sitä ei jää nykyään läheskään niin paljoa säästöön?

Mä ostan nykyään vähemmän vaatteita ja matkustelukin on vähentynyt huomattavasti. Auto- ja asuntolainaan menee jonkin verran enemmän rahaa kuin esim. viisi vuotta sitten. Tosin palkka on korkeampi kuin viisi vuotta sitten ja näiden pitäis laskelmieni mukaan mennä aika hyvin tasan. Baarissa tulee nykyään käytyä todella vähän, ennen siihen meni huomattavasti enemmän rahaa. Toisaalta kotiin tulee ostettua hintavempia viinipulloja, mutta näitäkään ei mene kuin korkeintaan kaksi kuukaudessa ja baarireissuun menis kuitenkin enemmän rahaa.

Aika nopeasti ja ilman pidempään päättelyketjua tulin tulokseen, että rahat (ja aika) menee yhteen tiettyyn harrastukseen... eli meidän keisarin... tai siis koiran ylläpitoon.

I rule

Pienistä puroita tulee lopulta aika iso joki. Koirapentu maksaa tietenkin sen tietyn summan. Koira pärjää aika vähällä tavaralla ja normaalissa tapauksessa suurin menoerä olis ruoka tai harrastaminen. Tähän lisäksi tulee vielä pakolliset rokotukset ja siihen liittyvät eläinlääkärikäynnit. Rokotuksia ei kuitenkaan tule joka vuosia. Mutta sitten kun koira sairastelee enemmän, niin sitten sitä rahaa menee ihan kiitettävästi. Näin ollen isoimman summan palkasta on tainnut lohkaista eläinlääkärilaskut ja lääkkeet. Koiravakuutus on ollut meille kullanarvoinen. Vakuutuksissa on kuitenkin ollut omavastuut ja ei se ihan kaikkea kuitenkaan oo kattanut. Onnin sairashistoriaanhan sisältyy vatsaongelmat, epilepsia ja silmätulehduskierre.

Vaikka koira ei tarvitse kovinkaan montaa lelua ja ruokakuppia, niin meille on näitä kuitenkin kertynyt... aina välillä löytyy joku kiva tai se yks juttu ei ollutkaan just hyvä. Mä oon ostanut Onnille enemmän leluja, kuin se ikinä tarvitsis. Remmejä, pantoja sekä mantteleitakin on reilusti kertynyt naulakoihin. Leluja toi meidän keisari rikkoo alta aikayksikön ja mä sitten parsin niitä kasaan. Lelujen kasaanparsimisessa alan jo olla ihan guru.

Kallimpia yksittäisiä hankintoja on ollut trimmauskone ja trimmauspöytä. Muihinkin trimmausvälineisiinkin upposi ihan hyvä summa. Näistä olen aikaisemmin jo höpissyt. Näiden jälkeen kalleudessa tulee kaiketi Onnin häkki autoon. Jos meillä olis ollut farmariauto, johon olis saanut kunnon häkin, niin se oli varmaan ollut sitten se kallein hankinta. Farmariautoa odotellessa siis...

Kengät ja vaatteet kuluu ihan eri tahtiin. Säänkestäviä ja lämpimiä kenkiä on tullut erityisesti hankittua. Ihan vain koirailuun liittyen olen hannkinut kaksi treeniliiviä - Hurtan neonkeltainen talvella ja Berran musta kesällä. Noissa treeniliiveissä parasta on ehdottomasti se iso tasku takana, sinne sujahtaa isompikin lelu. Edessäkin on useampi tasku, johon mahtuu kakkapussia, nameja, kännykät ja avaimet (kaikki eri taskuihin) Onnilla on tietenkin oma huomioliivi talvikäytössä.

Onko riittävästi heijastimia?

Ihan miellläni mä laitan rahani Onnin hyvinvointiin ja se peilaa myös mun hyvinvointiin. Mä joudun työni puolesta käymään säännöllisisesti terveystarkastuksista. Erot veriarvoissa ennen Onnia ja Onnin tulon jälkeen ovat olleet aivan huimat. Mun kolesteroliarvot oli tippunut yli puolella, vaikka ne normaalin rajoissa aikaisemminkin oli ollut. Kunto nousi (keväisin ei tuu enää otettua lukua kotiin polkiessa), paino putos (ainakin hetkellisesti) ja matalan hemoglobiinin kanssa ei ole enää ollut ongelmia. Avokilta on sitten tipahtanu paino ihan reilusti Onnin tulon jälkeen :)
.
Koiran omistamisen hyviä puolia - luonnon tutkiskelu lenkkikaverin kera.

Kommentit

Suositut tekstit

Ummikot Aasiassa 2016 - Taiwan ja ruoka

Taiwanissa ruoka oli aina todella hyvää ja useimmiten myös halpaa. Tämän lisäksi se ruoka sopi mun vatsalle todella hyvin. Sytojen jälkeen vatsa on välillä esittänyt omia protestejaan turpoamalla, mutta tällä reissulla ei ollut mitään muita ongelmia kuin se yksi ilta Kaoshiungissa. Avokkikin sanoi että vatsa on ollut yllättävän hyvässä kunnossa. Ruoka ei ollut tulista, tai ainkaan liian tulista meille kummallekkaan... vaikka mausteita siinä toki oli.  Ruuan tilaaminen tuotti harvemmin ongelmia. Usein ruokalistoissa oli englannin kieliset käännökset, joskaan ne niissäkin oli käytetty varmaankin google-translatea. Vaihtoehtoisesti ruokapaikat saattovat erikoistua vain yhteen asiaan esim. Beef-noodlesiin (nautaa ja nuudeleita) ja silloin sen paikan nimi oli myös Beef-noodle. Beef-noodels Taiwanissa tuli testattua myös monta uutta ruoka-ainesta. En esimerkiksi ikinä aikaisemmin ole syönyt kokonaista friteerattua rapua (hampurilaisen välissä). Ei se mikää makuelämys ollut, mutta

Ummikot Aasiassa 2016 - Junalla Hualienista Taipeihin

Junaliput kannattaa Taiwanissa ostaa mahdollisimman aikaisin. Tämän opimme, kun Hualienissa ostimme lippuja Taipeihin. Lähtö oli lauantaina ja olimme ostamassa lippuja pari päivää aikaisemmin. Hualienin ja Taipein välillä on useita junavuoroja päivässä, joten emme arvaanneetkaan että kaikki paitsi yksi junavuoro oli täyteen buukattu. Tästä junasta saimme junan kaksi viimeistä vapaata paikkaa. Junalippu Junamatka Hualienista Taipeihin kesti muutaman tunnin. Avokki ja minä istuimme eri vaunuissa. Ihailin myös alkumatkasta rannikon vehreyttä ja marmoriseinämiä. Minä istuin jonkun turistioppaan vierellä koko matkan ja juttelimme siinä kaikenlaista.  Matka kului rattoisastati siinä jutustellessa ja taisin torkahdellakin.

Ummikot Aasiassa 2016 - Liuqiun saari (Taiwan)

Aamu alkoi aika ankeasti. Aamupalalla söin lähinnä paahtoleipää, kun mikää muu ei maistunut. Lepäilin vielä aamupalan jälkeen pari tuntia ja sitten aloin taas olla elävien kirjoissa. Sillä aikaa avokki oli suunnitellut helpoimman mahdollisen siirtymisen Liuqiun saarelle menevälle lautalle Dong gangin satamasta. Hotellin respa siis tilasin meille taksin, jonka maksoimme hotellilla. 45 minuutin matka maksoi n. 30€. Dong gangin lauttasatamaan päästyämme tarkoituksena oli ostaa liput. Passi olis kuulemma pitänyt olla mukana, mutta onneksi lompakosta löytynyt ajokortti kelpasi myös. Meidän ajoitus oli aika kohdillaan, koska lautta lähti melkein heti matkaan. Lauttamatka kesti n. 25 minuuttia. Heti satamassa vuokrausfirmojen edustajat piirittivät meidät. Mielenkiintoiseksi tilanteen teki se, etteivät he puhuneet englantia ja me emme vieläkään puhuneet sanaakaan kiina. Tarkoituksena oli vuokrata polkypyörä, mutta saimme allemme 500 Taiwanin dollarilla (~15 €) kaksi sähköpyörää. Koska ki

Ummikot Aasiassa - Hong Kongin nähtävyydet osa 2

Paluumatkalla kävimme sitten katsomassa The Peakin (elikä vapaasti suomennettuna Huippu) on Hong Kongin ykkösnähtävyys. Se on siis korkea kukkula, jonne pääsee vinolla "ratikalla" ja se ratikka oli välillä yllättävän vinossa. Tämä ratikkasysteemi oli aika huonosti järjestelty tai siis sinne on ihan järkyttävän pitkät jonot. Jos haluaa mennä huipulle vain katsomaan maisemia, niin paikallisella julkisenliikenteenlipun arvolla (Octopus-card) pääsee jonon ohi. Emme siis tienneet tätä ja jonotimme tovin... Paikka on ihan näkemisen arvoinen ja ainakaan aamulla siellä ei ollut ihan hirveästi ruuhkaa. Kuva kaupungin puolelle Kukkula toimi selkeästi tilanjakajana. Toisella puolella oli kaupunkin pilvenpiirtäjineen ja toisella puolella vain metsää. Tuolla olisi kuulemma ollut myös paljon patikkareittejä, mutta meillä ei ollut aikaa siihen.  Ensi kerralla sitten. Se kukkulan toinen puoli Toinen jännä nähtävyys oli Kowloonin rannasta näkyvä valoshow. Meidän kamer

Ummikot Aasiassa 2016 - Maokongin teeviljelmät

Viimeinen päivä Taiwanissa käytettiin Maokongin teekukkuloille. Kukkuloille pääsi kätevästi gondolilla. Tämä oli ehdottomasti pisin gondoliajelu, jolla olen ikinä ollut.    Matkalla oli kolme välipysäkkiä ja tietenkin se päätepysäkki. Näkymät oli tietenkin mahtavat ja erittäin vehreät Vehreyttä sai myös ihailla suoraan alaspäin, koska gondoleissa oli läpinäkyvä lattia. Huipulla sitten ihmeteltiin tovi että mitä tehtäis. Päätettiin vuokrata päheät sähköpyörät. Mä otin pinkin. Huristeltiin edestakaisin alueella ja käytiin myös pienellä kävelyllä jonnekin huipulle. Ei sielä mitään nähnyt kuin vihreän seinämän... koska sitä kasvillisuutta oli niin paljon. Teeterasseja oli siellä täällä tietenkin. Käytiin myös tietenkin teehuoneessa. Juotiin tietenkin teetä, mutt myös hedelmä jäähilejuomia. Mä join tietenkin mangoa ja avokki otti jotain vihreää. Sähköpyörillä sai tehokkaasti ihalitua maisemia, mutta maasto oli aikaisempia kohteitamme ehkä h