Siirry pääsisältöön

Portugal - Cabo da Roca ja Sintra (Päivä 1)

Kotiuduimme Portugalin reissulta noin viikko sitten. Reissu meni enimmäkseen hyvin, jos ei oteta huomioon että oli nuha-yskä-kuumeessa 75% reissusta ja GPS hajos keskellä Lissabonin iltaruuhkaa. Mulla oli myös koko matkan ihan mieletön "bad hair day" pörröhiukset.

Lento saapui lauantai-iltana Lissaboniin, josta noudimme vuokra-auton Europcarilta. Tällä kertaa saimme allemme tumman harmaan Volkswagen Polon. Sen takakontti oli juuri sopiva kahdelle isolle matkalaukulle ja sillä oli todella kiva ajaa.

Lentokentältä suuntasimme suoraan hotellille (Lagoas Park Hotel), jossa yövyimme kaksi yötä. Hotelli oli uusi, hieno ja kiiltävä. Se sijaitsi keskellä jotain teollisuusaluetta ja ympäristö oli todella hiljainen ja rauhallinen. Perusturisteina söimme ekana iltana hotellin ravintolassa perushampurilaisia ja suuntasimme suoraan nukkumaan.

Sunnuntainan päivän eka kohde oli Cabo de Roca, eli Mannereuroopan läntisin piste. Keli oli loistava ja maisemat upeat. Olimme liikkeellä jo ennen aamu yhdeksää, joten saimme ihailla maisemia vain yhden japanilaisen ryhmän kanssa. Lähtiessämme tuntia myöhemmin parkkis oli jo täynnä.

Cabo da Roca
Cabo da Rocassa oli pieniä polkuja kaikkiin suuntiin. Kaikki siellä olevat polut eivät ole turvallisia, koska kalliot ovat pehmeää kiveä ja reunan pettäessä turisteja tipahtelee jyrkänteiltä alas aina välillä.  Yksi poluista oli kuitenkin sen verran iso ja kaukana jyrkänteen reunoista, niinpä lähdimme kävelemään sitä. Maasto oli aika haastavaa kivimurskaa ja mulla oli jalassa sileäpohjaiset tennarit. Farkut ei myöskään ollut ihan optimaalinen valinta.

Kävelyllä Cabo da Rocassa
Polun päässä oli kivikkoinen ranta ja alla kuvassa näkyvä kivi. Emme päässeet ihan rannalle asti, koska viimeinen jyrkänne olisi pitänyt kiivetä köyden avulla... ja siihen emme uskaltaneet ryhtyä.



Cabo da Rocan jälkeen suuntasimme Sintraan. Sintrassa on useita palatseja ja yksi niistä on "Penan" palatsi. Palatsia ympäröi hieno puutarha, joka oli jo täydessä kukassa. Se tuoksu oli ihan mieletön. Puutarhassa on isot korkeuserot, mutta se oli kaiken kävelemisen arvoinen. Palatsi oli aika mahtipontinen ja värikäs... ja täynnä turisteja.

"Penan" palatsin puutarhassa ja näkymät maurilaiselle linnalle
"Penan" palatsi (Sintra)
Penan palatsin vieressä on vähemmän värikäs maurilainen linna ja se oli mielestäni todella hieno. Täällä oli huomattavasti vähemmän turisteja ja paljon kivempi katsella maisemia. Avokille korkeat paikat ovat hieman rasittavia, joten sain kiivetä yksin korkeimpiin torneihin.
Maurilainen linnoitus (Sintra)
Viimeisenä kohteena Sintrassa oli Quinta da Regaleira. Palatsin puutarhoineen oli rakentanut joku rikas herra. Täälläkin se puisto oli mielestäni mielenkiintoisempi kuin se itse talo. Siellä oli lampia, luolia, kaivoja ja siltoja. Puistossa oli taas todella isot korkeuserot ja kohdetta oli todella vaikea kuvata. Jännin yksityiskohta oli varmaankin puro, jonka yli pääsi kiviä pitkin kävelemään luolaan.


Luolan suulla Quinta da Regaleirassa

Kommentit

Suositut tekstit

Ummikot Aasiassa 2016 - Taiwan ja ruoka

Taiwanissa ruoka oli aina todella hyvää ja useimmiten myös halpaa. Tämän lisäksi se ruoka sopi mun vatsalle todella hyvin. Sytojen jälkeen vatsa on välillä esittänyt omia protestejaan turpoamalla, mutta tällä reissulla ei ollut mitään muita ongelmia kuin se yksi ilta Kaoshiungissa. Avokkikin sanoi että vatsa on ollut yllättävän hyvässä kunnossa. Ruoka ei ollut tulista, tai ainkaan liian tulista meille kummallekkaan... vaikka mausteita siinä toki oli.  Ruuan tilaaminen tuotti harvemmin ongelmia. Usein ruokalistoissa oli englannin kieliset käännökset, joskaan ne niissäkin oli käytetty varmaankin google-translatea. Vaihtoehtoisesti ruokapaikat saattovat erikoistua vain yhteen asiaan esim. Beef-noodlesiin (nautaa ja nuudeleita) ja silloin sen paikan nimi oli myös Beef-noodle. Beef-noodels Taiwanissa tuli testattua myös monta uutta ruoka-ainesta. En esimerkiksi ikinä aikaisemmin ole syönyt kokonaista friteerattua rapua (hampurilaisen välissä). Ei se mikää makuelämys ollut, mutta

Ummikot Aasiassa 2016 - Junalla Hualienista Taipeihin

Junaliput kannattaa Taiwanissa ostaa mahdollisimman aikaisin. Tämän opimme, kun Hualienissa ostimme lippuja Taipeihin. Lähtö oli lauantaina ja olimme ostamassa lippuja pari päivää aikaisemmin. Hualienin ja Taipein välillä on useita junavuoroja päivässä, joten emme arvaanneetkaan että kaikki paitsi yksi junavuoro oli täyteen buukattu. Tästä junasta saimme junan kaksi viimeistä vapaata paikkaa. Junalippu Junamatka Hualienista Taipeihin kesti muutaman tunnin. Avokki ja minä istuimme eri vaunuissa. Ihailin myös alkumatkasta rannikon vehreyttä ja marmoriseinämiä. Minä istuin jonkun turistioppaan vierellä koko matkan ja juttelimme siinä kaikenlaista.  Matka kului rattoisastati siinä jutustellessa ja taisin torkahdellakin.

Ummikot Aasiassa 2016 - Liuqiun saari (Taiwan)

Aamu alkoi aika ankeasti. Aamupalalla söin lähinnä paahtoleipää, kun mikää muu ei maistunut. Lepäilin vielä aamupalan jälkeen pari tuntia ja sitten aloin taas olla elävien kirjoissa. Sillä aikaa avokki oli suunnitellut helpoimman mahdollisen siirtymisen Liuqiun saarelle menevälle lautalle Dong gangin satamasta. Hotellin respa siis tilasin meille taksin, jonka maksoimme hotellilla. 45 minuutin matka maksoi n. 30€. Dong gangin lauttasatamaan päästyämme tarkoituksena oli ostaa liput. Passi olis kuulemma pitänyt olla mukana, mutta onneksi lompakosta löytynyt ajokortti kelpasi myös. Meidän ajoitus oli aika kohdillaan, koska lautta lähti melkein heti matkaan. Lauttamatka kesti n. 25 minuuttia. Heti satamassa vuokrausfirmojen edustajat piirittivät meidät. Mielenkiintoiseksi tilanteen teki se, etteivät he puhuneet englantia ja me emme vieläkään puhuneet sanaakaan kiina. Tarkoituksena oli vuokrata polkypyörä, mutta saimme allemme 500 Taiwanin dollarilla (~15 €) kaksi sähköpyörää. Koska ki

Ummikot Aasiassa - Hong Kongin nähtävyydet osa 2

Paluumatkalla kävimme sitten katsomassa The Peakin (elikä vapaasti suomennettuna Huippu) on Hong Kongin ykkösnähtävyys. Se on siis korkea kukkula, jonne pääsee vinolla "ratikalla" ja se ratikka oli välillä yllättävän vinossa. Tämä ratikkasysteemi oli aika huonosti järjestelty tai siis sinne on ihan järkyttävän pitkät jonot. Jos haluaa mennä huipulle vain katsomaan maisemia, niin paikallisella julkisenliikenteenlipun arvolla (Octopus-card) pääsee jonon ohi. Emme siis tienneet tätä ja jonotimme tovin... Paikka on ihan näkemisen arvoinen ja ainakaan aamulla siellä ei ollut ihan hirveästi ruuhkaa. Kuva kaupungin puolelle Kukkula toimi selkeästi tilanjakajana. Toisella puolella oli kaupunkin pilvenpiirtäjineen ja toisella puolella vain metsää. Tuolla olisi kuulemma ollut myös paljon patikkareittejä, mutta meillä ei ollut aikaa siihen.  Ensi kerralla sitten. Se kukkulan toinen puoli Toinen jännä nähtävyys oli Kowloonin rannasta näkyvä valoshow. Meidän kamer

Ummikot Aasiassa 2016 - Maokongin teeviljelmät

Viimeinen päivä Taiwanissa käytettiin Maokongin teekukkuloille. Kukkuloille pääsi kätevästi gondolilla. Tämä oli ehdottomasti pisin gondoliajelu, jolla olen ikinä ollut.    Matkalla oli kolme välipysäkkiä ja tietenkin se päätepysäkki. Näkymät oli tietenkin mahtavat ja erittäin vehreät Vehreyttä sai myös ihailla suoraan alaspäin, koska gondoleissa oli läpinäkyvä lattia. Huipulla sitten ihmeteltiin tovi että mitä tehtäis. Päätettiin vuokrata päheät sähköpyörät. Mä otin pinkin. Huristeltiin edestakaisin alueella ja käytiin myös pienellä kävelyllä jonnekin huipulle. Ei sielä mitään nähnyt kuin vihreän seinämän... koska sitä kasvillisuutta oli niin paljon. Teeterasseja oli siellä täällä tietenkin. Käytiin myös tietenkin teehuoneessa. Juotiin tietenkin teetä, mutt myös hedelmä jäähilejuomia. Mä join tietenkin mangoa ja avokki otti jotain vihreää. Sähköpyörillä sai tehokkaasti ihalitua maisemia, mutta maasto oli aikaisempia kohteitamme ehkä h