Siirry pääsisältöön

Portugal - Lagos ja Sagres (päivä 4)


Keskiviikkoaamu oli sateinen ja tuulinen. Sää sopi aika hyvin mun olotilaan, vaikka olinkin nukkunut 10 tuntia putkeen. Huoneeseen tuotu aamupala paransi vähän oloa ja buranan avustuksella olotila muuttui ihan normaaliksi. Päätettiin kuitenkin ottaa rennosti koko päivän. Ajateltiin, että käytäis vain katselemassa eräs niemenkärki Lagosissa ja sit mennä kauppakeskukseen....

Hotellilta  oli vain muutama kilometrin ajokärki Lagosin niemenkärkeen. Saimme taas kerran nauttia upeista maisemista ihan kahdestaan. Meri pauhas ja tuulenpuuskat olivat todella voimakkaita. Vaikka olimme korkealla merenpinnan yläpuolella, niin kameran linssiin lentävä vesi toi omat haasteensa kuvaamiseen.

Lagosin majakka ja kova tuuli
Lagos
Se niemenkärki oli reilussa tunnissa katseltu. Lähdimme ajelee takaisin kohti Portimaoa ja erästä kauppakeskusta. Portimao oli edelleen todella sekava ja se kauppakeskus oli aika onneton ja kylmä. Palasimme Lagosiin syömään ja mä söin taas mielettömän hyvää mustekalaa. Ruokailun aikana pähkäilimme mitä tekisimme seuraavaksi. Hotellilla hengailu ei houkuttanut, joten päätimme suunnata auton nokan kohti Portugalin/Manner-Euroopan lounaisinta niemenkärkeä Capo da Sao Vincente.

Capo da Sao Vincentessä tuuli ihan yhtä paljon kuin Lagosissakin, mutta oli siellä kiva käydä kuitenkin.
Capo da Sao Vincente

Hämmentävintä paikassa oli ne kalastajat. Ne kalasti niiden jyrkänteiden reunoilla... siis oikeasti sen jyrkänteen reunalla! Ei tulis itselle kyllä mieleen mennä tuonne kalastaa...

Kalastaja = Se musta läiskä kuvan oikeassa yläkulmassa
Portugalilaista kalastuskulttuuria seurattuamme ajelimme rannikkoa pitkin Sagresiin. Pysähdyimme matkalla ottamaan kuvia ja sattumalta juuri siinä kohtaa oli ranta. Kipsuimme alas todella pitkät portaat ja alhaalla odotti autio upea pitkä ranta. Se oli paljon päheämpi kuin siellä Portimaossa edellisenä päivänä!

Portaat rannalle
Rannalla
Olispa keli vain ollut vähän parempi!!!

Jatkoimme ajelua pieneen Sagresin kylään. Ajoimme edestakaisin siellä ja yritimme löytää paikallista linnoitusta (Fortaleza). Linnoitus löytyi lopulta ja siellä ihmettelimme taas näitä paikallisia kalastajia. Isot saalithan he saivat, eli eivät he ihan turhaan siellä hengailleet.

Loistopaikka kalastaa
Fortaleza oli  hieno paikka, mutta tähän mennessä olimme nähneet aika monta äkkijyrkkää merenrantaa.  Eli emme ehkä ihan osanneet arvostaa paikan hienoutta ja olimme myös ehkä vähän kyllästyneet talsimaan etukenossa navakassa tuulessa.

Fortalezassa oli siis linnoitus ja siellä oli sellainen lyhyehkö niemenkärjen kiertävä kävelyreitti. Niemenkärjessä ei ollut yhtään puuta, koska ei siellä mikään pysyis pystyssä. Maisemat koostuivat siis matalasta kasvillisuudesta ja kiviröykkiöistä = ei yhtään tuulensuojaa missään.
Fortalezan majakka
Muinainen kompassi Fortalezassa

Fortaleza visiitin jälkeen päivä oli jo pitkällä ja päiväohjelmassa oli jäljellä enää illallinen. Ravintolan olimme jo aiemmin valinneet valmiiksi. Ainoa ongelma oli, että se aukesi vasta puoli kasilta ja meillä oli nälkä jo puoli seiskalta. Kävimme sitten hakemassa alku-alkupalaa Lidlistä. Loput ajasta kyhjötimme autossa odottamassa, että ravintola aukeaa ja ukkoskuuro menis ohi.

Nälkä ja kylmä
Ruoka oli hyvää ja sitä oli taas ihan liikaa. Ei ainakaan tarvinnut stressata, että ruokaa olis ollut liian vähän!

Jänispataa
(Illalla suihkun jälkeen mä olin kuulemma simahtanut sänkyyn alta aikayksikön.)

Kommentit

Suositut tekstit

Ummikot Aasiassa 2016 - Taiwan ja ruoka

Taiwanissa ruoka oli aina todella hyvää ja useimmiten myös halpaa. Tämän lisäksi se ruoka sopi mun vatsalle todella hyvin. Sytojen jälkeen vatsa on välillä esittänyt omia protestejaan turpoamalla, mutta tällä reissulla ei ollut mitään muita ongelmia kuin se yksi ilta Kaoshiungissa. Avokkikin sanoi että vatsa on ollut yllättävän hyvässä kunnossa. Ruoka ei ollut tulista, tai ainkaan liian tulista meille kummallekkaan... vaikka mausteita siinä toki oli.  Ruuan tilaaminen tuotti harvemmin ongelmia. Usein ruokalistoissa oli englannin kieliset käännökset, joskaan ne niissäkin oli käytetty varmaankin google-translatea. Vaihtoehtoisesti ruokapaikat saattovat erikoistua vain yhteen asiaan esim. Beef-noodlesiin (nautaa ja nuudeleita) ja silloin sen paikan nimi oli myös Beef-noodle. Beef-noodels Taiwanissa tuli testattua myös monta uutta ruoka-ainesta. En esimerkiksi ikinä aikaisemmin ole syönyt kokonaista friteerattua rapua (hampurilaisen välissä). Ei se mikää makuelämys ollut, mutta

Ummikot Aasiassa 2016 - Junalla Hualienista Taipeihin

Junaliput kannattaa Taiwanissa ostaa mahdollisimman aikaisin. Tämän opimme, kun Hualienissa ostimme lippuja Taipeihin. Lähtö oli lauantaina ja olimme ostamassa lippuja pari päivää aikaisemmin. Hualienin ja Taipein välillä on useita junavuoroja päivässä, joten emme arvaanneetkaan että kaikki paitsi yksi junavuoro oli täyteen buukattu. Tästä junasta saimme junan kaksi viimeistä vapaata paikkaa. Junalippu Junamatka Hualienista Taipeihin kesti muutaman tunnin. Avokki ja minä istuimme eri vaunuissa. Ihailin myös alkumatkasta rannikon vehreyttä ja marmoriseinämiä. Minä istuin jonkun turistioppaan vierellä koko matkan ja juttelimme siinä kaikenlaista.  Matka kului rattoisastati siinä jutustellessa ja taisin torkahdellakin.

Ummikot Aasiassa 2016 - Liuqiun saari (Taiwan)

Aamu alkoi aika ankeasti. Aamupalalla söin lähinnä paahtoleipää, kun mikää muu ei maistunut. Lepäilin vielä aamupalan jälkeen pari tuntia ja sitten aloin taas olla elävien kirjoissa. Sillä aikaa avokki oli suunnitellut helpoimman mahdollisen siirtymisen Liuqiun saarelle menevälle lautalle Dong gangin satamasta. Hotellin respa siis tilasin meille taksin, jonka maksoimme hotellilla. 45 minuutin matka maksoi n. 30€. Dong gangin lauttasatamaan päästyämme tarkoituksena oli ostaa liput. Passi olis kuulemma pitänyt olla mukana, mutta onneksi lompakosta löytynyt ajokortti kelpasi myös. Meidän ajoitus oli aika kohdillaan, koska lautta lähti melkein heti matkaan. Lauttamatka kesti n. 25 minuuttia. Heti satamassa vuokrausfirmojen edustajat piirittivät meidät. Mielenkiintoiseksi tilanteen teki se, etteivät he puhuneet englantia ja me emme vieläkään puhuneet sanaakaan kiina. Tarkoituksena oli vuokrata polkypyörä, mutta saimme allemme 500 Taiwanin dollarilla (~15 €) kaksi sähköpyörää. Koska ki

Ummikot Aasiassa - Hong Kongin nähtävyydet osa 2

Paluumatkalla kävimme sitten katsomassa The Peakin (elikä vapaasti suomennettuna Huippu) on Hong Kongin ykkösnähtävyys. Se on siis korkea kukkula, jonne pääsee vinolla "ratikalla" ja se ratikka oli välillä yllättävän vinossa. Tämä ratikkasysteemi oli aika huonosti järjestelty tai siis sinne on ihan järkyttävän pitkät jonot. Jos haluaa mennä huipulle vain katsomaan maisemia, niin paikallisella julkisenliikenteenlipun arvolla (Octopus-card) pääsee jonon ohi. Emme siis tienneet tätä ja jonotimme tovin... Paikka on ihan näkemisen arvoinen ja ainakaan aamulla siellä ei ollut ihan hirveästi ruuhkaa. Kuva kaupungin puolelle Kukkula toimi selkeästi tilanjakajana. Toisella puolella oli kaupunkin pilvenpiirtäjineen ja toisella puolella vain metsää. Tuolla olisi kuulemma ollut myös paljon patikkareittejä, mutta meillä ei ollut aikaa siihen.  Ensi kerralla sitten. Se kukkulan toinen puoli Toinen jännä nähtävyys oli Kowloonin rannasta näkyvä valoshow. Meidän kamer

Ummikot Aasiassa 2016 - Maokongin teeviljelmät

Viimeinen päivä Taiwanissa käytettiin Maokongin teekukkuloille. Kukkuloille pääsi kätevästi gondolilla. Tämä oli ehdottomasti pisin gondoliajelu, jolla olen ikinä ollut.    Matkalla oli kolme välipysäkkiä ja tietenkin se päätepysäkki. Näkymät oli tietenkin mahtavat ja erittäin vehreät Vehreyttä sai myös ihailla suoraan alaspäin, koska gondoleissa oli läpinäkyvä lattia. Huipulla sitten ihmeteltiin tovi että mitä tehtäis. Päätettiin vuokrata päheät sähköpyörät. Mä otin pinkin. Huristeltiin edestakaisin alueella ja käytiin myös pienellä kävelyllä jonnekin huipulle. Ei sielä mitään nähnyt kuin vihreän seinämän... koska sitä kasvillisuutta oli niin paljon. Teeterasseja oli siellä täällä tietenkin. Käytiin myös tietenkin teehuoneessa. Juotiin tietenkin teetä, mutt myös hedelmä jäähilejuomia. Mä join tietenkin mangoa ja avokki otti jotain vihreää. Sähköpyörillä sai tehokkaasti ihalitua maisemia, mutta maasto oli aikaisempia kohteitamme ehkä h