Koska tarkoituksena oli yöpyä vielä toinenkin yö Padisessa, niin edessä oli päiväretki jonnekin. Suunnitelmia emme asian suhteen tosin olleet tehneet. Aamulla katselimme keliä ja karttaa - päätimme sunnata parinkymmenen kilometrin päähän Paldiskiin. Siellä olis tiedossa ainakin joku majakka ja niemenkärki.
Lähdimme polkemaan kohti Paldiskia aurinkoisessa kelissä pientä metsätietä pitkin. Tie oli aika märkä, liukas ja mutainen eilisen sateen jäljiltä, mutta maisemat olivat täysin sen pienen vaivan arvoiset. Yllätimme pellolla hengailevan ison kurkiparven, mutta emme valitettavasti saaneet kuvaa näistä. Bongasimme myös ketunpoikasen ja monta heinäpaalia.
|
Heinäpaaleja |
Ensikosketus Paldiskiin ei ollut kovinkaan miellyttävä - iso satama, ankeita rakennuksia, kova tuuli ja (päivän ensimmäinen) vesikuuro. Maisema ja keli muuttui heti päästyämme Paldiskin pohjoispuolella olevalle niemenkärjelle. Aurinko alkoi paistaa, tuulimyllyt humisivat ja maisemat oli "aika" upeita.
|
Tuulimyllyjä |
|
Jyrkänne |
Se niemenkärjessä ollut majakka oli ihan perusmajakka ja vaikka sen olis pitänyt olla auki, niin se ei ollut. Maisemien ihailu keskeytyi sadekuuron takia ja jäimme pitelemään sadetta jonkun rakennuksen oviaukkoon.
|
Se majakka |
Sade lakkasi ja aurinko tuli esiin. Jatkoimme matkaa ja ajelimme metäspolkuja pitkin takaisin Paldiskiin. Matkanvarrella pääsimme hieman lähemmäksi tuulimyllyjä ja bongasimme myös vanhan kartanon rauniot.
|
Rauniot oli yksityisalueella, joten lähemmäksi emme päässeet |
Paldiskiin päästyämme suuntasimme Tavern Peetri Toll ravintolaan. Se ruoka oli ihan sika hyvää - ja mä söin siis jotain valkosipuli sianlapaa (tai jotain sinnepäin). Paikan pitäjät olivat erittäin mukavia ja toivat ruokapöytään useita paksuja valokuva-albumeja. Albumeissa oli vanhoja kuvia Paldiskista. Saimme myös kaupungin kartan. Kartta tosin olis ollut hyvä olla jo vähän aikaisemmin.... Totesimme heti, että matkalla majakalle oli jäänyt vähän asioita näkemättä. Ravintolan yläkerrassa oli myös valokuvanäyttely ja kävimme katsastamassa sen, koska ulkona satoi. Kuvien katselu oli mielenkiintoista, varsinkin kun ravintolanpitäjä selitti kuviin liittyvää paikan historiaa. Paldiskilla on todella värikäs historia. Siellä on ollut keskitysleiri, merikoulu, ydisukellusveneitä,ja jopa ihan oma harjoitusreaktori ydinsukellusveneiden miehistölle. Näistä tosin ei ole enää jälkeäkään - kaikki on purettu. Paldiski on myös ollut merkittävä satama ja iso satamahan siellä vieläkin on. Moni taiteilija on myös asunut Paldiskissa.
Sade lakkasi ja lähdimme polkemana toisen kierroksen sinne majakalla. Koukkasimme jonkin vanhan linnoituksen kautta. Linnoitus ei ollut muuta kuin vihreitä kumpuja ja sikana itikoita. Eli ei kovinkaan viihtyisä paikka.
Jatkoimme matkaa niemenkärkeen tai oikeastaan eräälle jyrkänteelle. Emme taaskaan valinneet sitä kuivinta reitti = koko metsäpolun levyisiä syviä lätäköitä. Jalat oli lopulta ihan litimärät, joten jätimme kengät kuivumaan pyörän tarakalle.... Portaat oli hieman haasteelliset paljain jaloin.
|
Portaikko rannalle |
Ranta oli ihan kivan näköinen, mutta ei siis mikä uimaranta... vaan isoa kiveä. Fiilistä hieman laski lähestyvä vesisade. Sateet tuli kaikki lännestä ja tuolta näki erittäin hyvin lähestyvät saderintamat.
|
Rantsu |
Rannan ihailu päättyi taas vesisateeseen ja lähdimme polkemaan vauhdilla takaisin kohti Paldiskia. Paldiskissa kävimme vielä iltapäiväteellä ja yritimme hieman kuivatella ja lämmitellä. Totesimme, että Paldiskissa ei hirveästi ole enää mitään nähtävää ja päätimme lähteä kotia kohti- tai siis kartanoa kohti.
Kotimatkalla pysähdyimme vielä kuvailemaan matkan varrella ollelle tasangolle. Tässä vaiheessa alkoi hieman huolestuttaa juuri menosuunnassamme näkyvä salamointi.
|
Kohta sataa |
Ilmeisesti onnistuimme kuitenkin välttämään ukkoskuurot ja kartanolle pääsimme taas juuri ensimmäisten vesipisaroiden putoillessa. Mutta eipä se olis haitannut, vaikka oltais kastuttu vähän lisää.
Ilta vietettin taas hyvästä ruuasta nauttien. Padisen kartanon ravintolassa on muuten aivan ihania teekuppeja!!! Paikallisen keraamikon tekemiä ja näitä olis saanut ostaa ihan kotiinkin.
|
Teekupit |
Illallisen jälkeen kävin tietty vielä nuuhkimassa ruusuja pihalla.
Kelistä huolimatta, Paldiski taisi olla tämän reissun kohokohta. Kilometrejä kertyi päivän aikana noin 65.
Kommentit
Lähetä kommentti