Siirry pääsisältöön

Luoteis-Viro pyörällä - matkavalmistelut ja lautalla Viroon

Eräänä talvisena päivänä sanoin avokille "Olisko ihan kreisiä, jos lähdettäis pidemmälle pyöräretkelle". Avokki totesi miettineensä ihan samaa ja siitä se reissunsuunnittelu sitten lähti liikkeelle. Viroon päätimme lähteä, koska siellä on halpaa ja emme ole pahemmin reissanneet siellä. 

Avokki suunnitteli reitin ja yöpymispaikat... mä varasin lauttaliput rapakon yli. Päivämatkat suunniteltiin maltillisesti eli sellaiset 40-50 km polkemista päivässä ~ kolmesta neljään tuntia päivässä. Reitiksi muodostui Tallinna - Laulasmaa - Rummu - Haapsalu - Hiiumaa - Risti -Padise -Keila - Tallinna. Reitin arvioitu pituus n. 300 km. Yöpymispaikoista suurin osa oli sieltä halvemmasta päästä, koska syksyllä on luvassa vähän pidempi matka... (siis jos Kreikka on vielä pystyssä.) Telttailu on vähän liian extremeä meille, eli se ei ollut vaihtoehto.

Valmisteluina avokki tilas meille isommat pyörälaukut, hankki Viron pyöräilykartan ja selvitti mitä kannattaa ottaa mukaan. Mä latasin off-line kartta-sovelluksen kännykkääni, käytin pyöräni huollossa ja kävin polkemassa pari 40-50 km lenkkiä edellisellä viikolla. Eli avokilla teki sen isoimman työn ja mä vain huolehdin omista jutuistani. 

Hieman huolestutti, että miten mun city-fitnesspyörä soveltuu Viron maanteille ja miltä pyörä tuntuu kun oikeasti polkee vähän enemmän. Kun mä ostin just sellaisen vauhdikkaaseen kaupunkiajoon sopivan pyörän ja siihen se myös soveltuukin todella hyvin.

Citypyörä tuunattu laukuilla matkapyöräksi.
Toisena huolenaiheena oli, että kestääkö kroppa... tai siis miten tuo parinvuoden takainen rintavarustuksen uudelleenjärjestely tykkää asiasta - kipeytyykö taas pahastikkin ja tuleeko hankaumia? Hankaumat saa helposti taltutettu ihoteipillä ja Buranaa pakkasin mukaan riittävästi.

Lähtöpäivä, eli heinäkuun 3., oli erittäin kuuma päivä ja (tuskan)hikeä pukkas vähän ekstraa pakatessa laukkuja. Piti todella tarkkaa miettiä mitä pakkaa ja hankalammaksi tilanteen teki vielä se etten ikinä oo ollut vastaavalla reissulla. Urheiluvaatetta piti olla mukana, mutta myös siistimpää vaatetta ravintolaan. Piti myös varautua niin helteisiin kuin sadekeleihin. Myöskään turhaa painoa en halunnut mukaan, koska munhan piti liikuttaa sitä tarvamäärää ihan omalla lihasvoimalla koko matkan. 

Laukkujen sisältö

Kaikki pakattu ja valmiina lähtöön
Avokki kotiutui töistä puoli neljän paikkeilla ja ennen viittä olimme Linda Linen terminaalissa hikisenä miettien että mitä tästäkin tulee. 

Makasiiniterminaaliin päästiin ilman suurempia ongelmia...
jos hiestä märkiä paitoja ei lasketa
Olimme Grouponin kautta saaneet halvemmalla Comfort-luokan liput, joten saimme odotella eri portilla kuin normaalisti. Mitään hyötyä pyörällä liikkuessa siitä "vip"-jonosta ei ollut, koska jouduimme kuitenkin siirtymään laivaan perän kautta... eli samasta paikasta kuin turistiluokka siirtyi laivaan. Saatiin me laivalla pähkinöitä, vettä ja lasin viiniä. (Poistuminen tapahtui tietenkin myös sieltä perän kautta.)

Lahden ylitys oli hieman töyssyinen ja nälkäkin ehti jo tulla. Yövyimme aivan sataman lähellä olevassa Fat Margaret-hostellissa. Sijainti oli loistava ajatellen seuraavan päivän starttia, mutta vieressä kulkeva vilkasliikenteinen tie tietty kuului huoneeseen. Aika nopeasti kuitenkin sit simahdettiin.

Kommentit

Suositut tekstit

Ummikot Aasiassa 2016 - Taiwan ja ruoka

Taiwanissa ruoka oli aina todella hyvää ja useimmiten myös halpaa. Tämän lisäksi se ruoka sopi mun vatsalle todella hyvin. Sytojen jälkeen vatsa on välillä esittänyt omia protestejaan turpoamalla, mutta tällä reissulla ei ollut mitään muita ongelmia kuin se yksi ilta Kaoshiungissa. Avokkikin sanoi että vatsa on ollut yllättävän hyvässä kunnossa. Ruoka ei ollut tulista, tai ainkaan liian tulista meille kummallekkaan... vaikka mausteita siinä toki oli.  Ruuan tilaaminen tuotti harvemmin ongelmia. Usein ruokalistoissa oli englannin kieliset käännökset, joskaan ne niissäkin oli käytetty varmaankin google-translatea. Vaihtoehtoisesti ruokapaikat saattovat erikoistua vain yhteen asiaan esim. Beef-noodlesiin (nautaa ja nuudeleita) ja silloin sen paikan nimi oli myös Beef-noodle. Beef-noodels Taiwanissa tuli testattua myös monta uutta ruoka-ainesta. En esimerkiksi ikinä aikaisemmin ole syönyt kokonaista friteerattua rapua (hampurilaisen välissä). Ei se mikää makuelämys ollut, mutta

Ummikot Aasiassa 2016 - Junalla Hualienista Taipeihin

Junaliput kannattaa Taiwanissa ostaa mahdollisimman aikaisin. Tämän opimme, kun Hualienissa ostimme lippuja Taipeihin. Lähtö oli lauantaina ja olimme ostamassa lippuja pari päivää aikaisemmin. Hualienin ja Taipein välillä on useita junavuoroja päivässä, joten emme arvaanneetkaan että kaikki paitsi yksi junavuoro oli täyteen buukattu. Tästä junasta saimme junan kaksi viimeistä vapaata paikkaa. Junalippu Junamatka Hualienista Taipeihin kesti muutaman tunnin. Avokki ja minä istuimme eri vaunuissa. Ihailin myös alkumatkasta rannikon vehreyttä ja marmoriseinämiä. Minä istuin jonkun turistioppaan vierellä koko matkan ja juttelimme siinä kaikenlaista.  Matka kului rattoisastati siinä jutustellessa ja taisin torkahdellakin.

Ummikot Aasiassa 2016 - Liuqiun saari (Taiwan)

Aamu alkoi aika ankeasti. Aamupalalla söin lähinnä paahtoleipää, kun mikää muu ei maistunut. Lepäilin vielä aamupalan jälkeen pari tuntia ja sitten aloin taas olla elävien kirjoissa. Sillä aikaa avokki oli suunnitellut helpoimman mahdollisen siirtymisen Liuqiun saarelle menevälle lautalle Dong gangin satamasta. Hotellin respa siis tilasin meille taksin, jonka maksoimme hotellilla. 45 minuutin matka maksoi n. 30€. Dong gangin lauttasatamaan päästyämme tarkoituksena oli ostaa liput. Passi olis kuulemma pitänyt olla mukana, mutta onneksi lompakosta löytynyt ajokortti kelpasi myös. Meidän ajoitus oli aika kohdillaan, koska lautta lähti melkein heti matkaan. Lauttamatka kesti n. 25 minuuttia. Heti satamassa vuokrausfirmojen edustajat piirittivät meidät. Mielenkiintoiseksi tilanteen teki se, etteivät he puhuneet englantia ja me emme vieläkään puhuneet sanaakaan kiina. Tarkoituksena oli vuokrata polkypyörä, mutta saimme allemme 500 Taiwanin dollarilla (~15 €) kaksi sähköpyörää. Koska ki

Ummikot Aasiassa - Hong Kongin nähtävyydet osa 2

Paluumatkalla kävimme sitten katsomassa The Peakin (elikä vapaasti suomennettuna Huippu) on Hong Kongin ykkösnähtävyys. Se on siis korkea kukkula, jonne pääsee vinolla "ratikalla" ja se ratikka oli välillä yllättävän vinossa. Tämä ratikkasysteemi oli aika huonosti järjestelty tai siis sinne on ihan järkyttävän pitkät jonot. Jos haluaa mennä huipulle vain katsomaan maisemia, niin paikallisella julkisenliikenteenlipun arvolla (Octopus-card) pääsee jonon ohi. Emme siis tienneet tätä ja jonotimme tovin... Paikka on ihan näkemisen arvoinen ja ainakaan aamulla siellä ei ollut ihan hirveästi ruuhkaa. Kuva kaupungin puolelle Kukkula toimi selkeästi tilanjakajana. Toisella puolella oli kaupunkin pilvenpiirtäjineen ja toisella puolella vain metsää. Tuolla olisi kuulemma ollut myös paljon patikkareittejä, mutta meillä ei ollut aikaa siihen.  Ensi kerralla sitten. Se kukkulan toinen puoli Toinen jännä nähtävyys oli Kowloonin rannasta näkyvä valoshow. Meidän kamer

Ummikot Aasiassa 2016 - Maokongin teeviljelmät

Viimeinen päivä Taiwanissa käytettiin Maokongin teekukkuloille. Kukkuloille pääsi kätevästi gondolilla. Tämä oli ehdottomasti pisin gondoliajelu, jolla olen ikinä ollut.    Matkalla oli kolme välipysäkkiä ja tietenkin se päätepysäkki. Näkymät oli tietenkin mahtavat ja erittäin vehreät Vehreyttä sai myös ihailla suoraan alaspäin, koska gondoleissa oli läpinäkyvä lattia. Huipulla sitten ihmeteltiin tovi että mitä tehtäis. Päätettiin vuokrata päheät sähköpyörät. Mä otin pinkin. Huristeltiin edestakaisin alueella ja käytiin myös pienellä kävelyllä jonnekin huipulle. Ei sielä mitään nähnyt kuin vihreän seinämän... koska sitä kasvillisuutta oli niin paljon. Teeterasseja oli siellä täällä tietenkin. Käytiin myös tietenkin teehuoneessa. Juotiin tietenkin teetä, mutt myös hedelmä jäähilejuomia. Mä join tietenkin mangoa ja avokki otti jotain vihreää. Sähköpyörillä sai tehokkaasti ihalitua maisemia, mutta maasto oli aikaisempia kohteitamme ehkä h