Meillä on ihan eläkeläisten vuorokausirytmi ja näin ollen olimme jo aamupalalla klo 7 aamulla. Majatalon isäntä oli hieman ihmeissään, kun pölähdimme ruokasaliin niin aikaisin. Ennen ysiä olimme jo Bohinjissa kävelemässä vesiputoukselle. Aamu oli viileä ja tyyni. Bohinji järven yllä oli järven yllä söpöt pienet pilvet. Tässä vaiheessa aloin todella ymmärtää kuinka upea maa Slovenia on!
|
Maisemat järvelle rannalla olevan kylän suunnalta. |
Vesiputous on kansallispuistossa, pysäköinti maksoi 3€ (per auto) ja sisäänpääsy 2,50€ (per nassu).Vesiputoukselle kävelee noin 15 minuutissa (ylämäkeä). Se vesiputous oli ihan kivan näköinen ja ne maisemat oli myös upeat.
|
Vesiputous |
|
Maisemat vesiputoukselta |
Tämän jälkeen oli tullut mukava hiki pintaan ja pysähdyimme Bohinji järven rannalle uimaan. Harvoin saa uida näin upeissa maisemissa ja makeassa vedessä. Järvi oli täynnä kaloja. Ne pienimmät tulivat maistelemaan mun herkullisia jalkoja.
|
Uimassa Bohinji järvellä |
|
Ilmainen pedikyyri |
Tämän jälkeen suuntasimme Bledin lähellä olevaan Vintgar gorge boardwalkille. Vintgar gorge on rotko, jonka reunalle on jo 1800-luvun loppupuolella rakennettu puinen kävelytie. Rotkossa ilma oli viileää ja sopivasti varjoa, niinpä kuuma päivä ei haitannut lainkaan.
|
Vintgar gorge |
|
Vintgar gorge- suurin vesiputous |
Tässä vaiheessa oli jo kova nälkä ja mä aloin kiukuttelee (tuttuun tapaan). Nälkään auttoi tällä kertaa älyttömän hyvät "mättö-kebabit" jostain pikaruoka paikasta Bledin lähellä. Söimme niin nopeasti, että emme ehtineet ja tajunneet ottaa edes kuvaa siitä. Tämän jälkeen oli pakko vähän levätä.
Päiväunien jälkeen teimme vielä pienen reissum Kropariin. Matka sinne oli vähintääkin mielenkiintoinen. GPS vei meidät umpikujaan! Avokki ajoi tällöin ensimmäistä kertaa vuokra-autollamme... ja vaihdoimme sitten kuskia ja mä sain sitten pakittaa sen pois sieltä. Päätimme sitten vain ajaa jonnekin, mutta löysimme kuitenkin kylttejä Kropariin. Sinne myös sitten lopulta päädyimme. Kropar on pieni kylä, joka oli aikoinaan rautaseppien tyyssija. Kylän läpi meni ihastuttava pieni joki, joka oli valjastettu avittamaan raudantaonnassa.
|
Kropar |
|
Juokseva vesi omassa asunnossa - luksusta |
Kroparissa reissun päätteeksi löysimme maauimalana, jossa pääsimme uimaan ilmaiseksi! Kassa ei halunnut otta maksua meiltä, koska paikka oli enää vain puoli tuntia auki. Oli ihanaa päästä uimaan kuuman päivän päätteeksi. GPS:n osoittama reitti kotiin oli melkein yhtä mielenkiintoinen kuin menomatka, se meni läpi pikku kylien ja mutkaisten teiden. Viimeiset kilometrit oli jotain epämääräistä hiekkatietä, jossa isoja veden syövyttämiä uria. Aloin jo epäilee, että tie päätyy umpikujaan. Pääsimme kyllä lopulta perille majataloomme.
|
Matkalla jonnekkin |
Illalla kävimme Radovljican Lectar ravintolassa syömässä "ei-niin-hyvää-ruoka". Söimme jonkinlaisen makkara-annoksen... ja makkara ei oo mun lempiruokaa. Mutta pitihän sitä tietty kokeilla... Tämä ei siis todellakaan ollut pahaa, mutta ei läheskään yhtä hyvää kuin edellisen päivän ruoka.
|
Päivän ruoka |
Kommentit
Lähetä kommentti