Siirry pääsisältöön

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - Valmierasta Raiskumisiin (4. päivä)

Yö Valmierassa oli ollut kuuma ja hieman heikosti nukuttu. Aamupalan jälkeen emme jaksaneet jäädä hikoilemaan kuumaan asuntoon, joten suuntasimme klo 9 paikkeilla etsiskelemään pyörähuoltoa. Tallinnasta asti mun pyörän oikeanpuoleinen poljin piti meteliä. Ja koska se ei loppunut reilun 100 km polkemisenkaan jälkeen, niin asialle piti tehdä jotain.

Netistä oli paikantanut pari pyörähuoltoa, mutta ne aukes vasta klo 10. Suunnitelmana oli mennä istukselemaan ja odottelee erään paikan aukeamista. Onneksi törmäsimme auki olevaan paikkaan ja kävin kyselemässä osaisko joku puhu englantia. Lopulta se korjaamon jamppa kiristi mun polkimesta jotain ja se pauke lakkasi. Ja ne ei edes halunnut maksua! Neuvoivat vain menemään meidän seuraavaan kohteeseen, eli Cesisin saman ketjun lafkaan hakemaan apua... jos ongelma jatkuu.

Aamupäivällä pysähdyimme Liepaan ihailemaan kalkkikivikaaria. Ihan näkemisen arvoinen paikka!
Liepassa
Matkan varrella söimme jossain tienvarsikuppilassa. Etsiessämme jotain avokin netistä bongaamaa rauniota(?), eksyimme ihan järjettömän kokoisen kamomillapellon keskelle. Se tuoksu oli ihan mieletön kuumana kesäpäivänä.

Kamomillapelto
Avokkia harmitti, kun ei löydetty sitä mitä etsittiin... mutta mä oli täpinöissä tuosta kauniista kamomillapellosta.

Lehmät ja minä


Joskus iltapäivällä useiden pitkien ja loivien mäkien uuvuttamana majapaikkaamme. Talo oli erittäin kaunis ja viileä. 
Majapaikka
Majapaikka oli järven rannalla, mutta siinä kohtaa ei voinut uida. Muutaman kilometrin päässä oli kuitenkin yleinen uimaranta laitureineen, jossa uimme ihan yksin. Tämä oli ihan täydellinen kesäpäivä - ehkä vähän kuuma polkemiseen ja niihin ylämäkiin... mutta niissä pitkissä alamäissä sai ainakin tuulenvirettä viilentämään.
Järvi
Illalla söimme majapaikkamme ravintolassa. Olimme ainoat asiakkaat, joten ruokaa ei tarvinnut odotella kauan. Se ruoka ei onneksi ollut sitä samaa kuin edellisinä päivinä - eli perunaa ja lihaa ... tai sitten lihaa ja perunaa. Ruokalista sisälsi vain aasialaista ruokaa ja mikä parasta se ruoka oli ihan älyttömän hyvää! Se mun syömä ankka oli ehdottomasti reissun paras annos. Jälkiruoaksi jaoimme vielä annoksen friteraattua banaania. Ihan älyttömän hyvää sekin.

Friteerattua banaania piti dipata veteen, jotta se jäähtyis syömäkelpoiseksi
Tänne vois ehdottomasti mennä toistekkin!!!

Kommentit

Suositut tekstit

Ummikot Aasiassa 2016 - Taiwan ja ruoka

Taiwanissa ruoka oli aina todella hyvää ja useimmiten myös halpaa. Tämän lisäksi se ruoka sopi mun vatsalle todella hyvin. Sytojen jälkeen vatsa on välillä esittänyt omia protestejaan turpoamalla, mutta tällä reissulla ei ollut mitään muita ongelmia kuin se yksi ilta Kaoshiungissa. Avokkikin sanoi että vatsa on ollut yllättävän hyvässä kunnossa. Ruoka ei ollut tulista, tai ainkaan liian tulista meille kummallekkaan... vaikka mausteita siinä toki oli.  Ruuan tilaaminen tuotti harvemmin ongelmia. Usein ruokalistoissa oli englannin kieliset käännökset, joskaan ne niissäkin oli käytetty varmaankin google-translatea. Vaihtoehtoisesti ruokapaikat saattovat erikoistua vain yhteen asiaan esim. Beef-noodlesiin (nautaa ja nuudeleita) ja silloin sen paikan nimi oli myös Beef-noodle. Beef-noodels Taiwanissa tuli testattua myös monta uutta ruoka-ainesta. En esimerkiksi ikinä aikaisemmin ole syönyt kokonaista friteerattua rapua (hampurilaisen välissä). Ei se mikää makuelämys ollut, mutta

Ummikot Aasiassa 2016 - Junalla Hualienista Taipeihin

Junaliput kannattaa Taiwanissa ostaa mahdollisimman aikaisin. Tämän opimme, kun Hualienissa ostimme lippuja Taipeihin. Lähtö oli lauantaina ja olimme ostamassa lippuja pari päivää aikaisemmin. Hualienin ja Taipein välillä on useita junavuoroja päivässä, joten emme arvaanneetkaan että kaikki paitsi yksi junavuoro oli täyteen buukattu. Tästä junasta saimme junan kaksi viimeistä vapaata paikkaa. Junalippu Junamatka Hualienista Taipeihin kesti muutaman tunnin. Avokki ja minä istuimme eri vaunuissa. Ihailin myös alkumatkasta rannikon vehreyttä ja marmoriseinämiä. Minä istuin jonkun turistioppaan vierellä koko matkan ja juttelimme siinä kaikenlaista.  Matka kului rattoisastati siinä jutustellessa ja taisin torkahdellakin.

Ummikot Aasiassa 2016 - Liuqiun saari (Taiwan)

Aamu alkoi aika ankeasti. Aamupalalla söin lähinnä paahtoleipää, kun mikää muu ei maistunut. Lepäilin vielä aamupalan jälkeen pari tuntia ja sitten aloin taas olla elävien kirjoissa. Sillä aikaa avokki oli suunnitellut helpoimman mahdollisen siirtymisen Liuqiun saarelle menevälle lautalle Dong gangin satamasta. Hotellin respa siis tilasin meille taksin, jonka maksoimme hotellilla. 45 minuutin matka maksoi n. 30€. Dong gangin lauttasatamaan päästyämme tarkoituksena oli ostaa liput. Passi olis kuulemma pitänyt olla mukana, mutta onneksi lompakosta löytynyt ajokortti kelpasi myös. Meidän ajoitus oli aika kohdillaan, koska lautta lähti melkein heti matkaan. Lauttamatka kesti n. 25 minuuttia. Heti satamassa vuokrausfirmojen edustajat piirittivät meidät. Mielenkiintoiseksi tilanteen teki se, etteivät he puhuneet englantia ja me emme vieläkään puhuneet sanaakaan kiina. Tarkoituksena oli vuokrata polkypyörä, mutta saimme allemme 500 Taiwanin dollarilla (~15 €) kaksi sähköpyörää. Koska ki

Ummikot Aasiassa - Hong Kongin nähtävyydet osa 2

Paluumatkalla kävimme sitten katsomassa The Peakin (elikä vapaasti suomennettuna Huippu) on Hong Kongin ykkösnähtävyys. Se on siis korkea kukkula, jonne pääsee vinolla "ratikalla" ja se ratikka oli välillä yllättävän vinossa. Tämä ratikkasysteemi oli aika huonosti järjestelty tai siis sinne on ihan järkyttävän pitkät jonot. Jos haluaa mennä huipulle vain katsomaan maisemia, niin paikallisella julkisenliikenteenlipun arvolla (Octopus-card) pääsee jonon ohi. Emme siis tienneet tätä ja jonotimme tovin... Paikka on ihan näkemisen arvoinen ja ainakaan aamulla siellä ei ollut ihan hirveästi ruuhkaa. Kuva kaupungin puolelle Kukkula toimi selkeästi tilanjakajana. Toisella puolella oli kaupunkin pilvenpiirtäjineen ja toisella puolella vain metsää. Tuolla olisi kuulemma ollut myös paljon patikkareittejä, mutta meillä ei ollut aikaa siihen.  Ensi kerralla sitten. Se kukkulan toinen puoli Toinen jännä nähtävyys oli Kowloonin rannasta näkyvä valoshow. Meidän kamer

Ummikot Aasiassa 2016 - Maokongin teeviljelmät

Viimeinen päivä Taiwanissa käytettiin Maokongin teekukkuloille. Kukkuloille pääsi kätevästi gondolilla. Tämä oli ehdottomasti pisin gondoliajelu, jolla olen ikinä ollut.    Matkalla oli kolme välipysäkkiä ja tietenkin se päätepysäkki. Näkymät oli tietenkin mahtavat ja erittäin vehreät Vehreyttä sai myös ihailla suoraan alaspäin, koska gondoleissa oli läpinäkyvä lattia. Huipulla sitten ihmeteltiin tovi että mitä tehtäis. Päätettiin vuokrata päheät sähköpyörät. Mä otin pinkin. Huristeltiin edestakaisin alueella ja käytiin myös pienellä kävelyllä jonnekin huipulle. Ei sielä mitään nähnyt kuin vihreän seinämän... koska sitä kasvillisuutta oli niin paljon. Teeterasseja oli siellä täällä tietenkin. Käytiin myös tietenkin teehuoneessa. Juotiin tietenkin teetä, mutt myös hedelmä jäähilejuomia. Mä join tietenkin mangoa ja avokki otti jotain vihreää. Sähköpyörillä sai tehokkaasti ihalitua maisemia, mutta maasto oli aikaisempia kohteitamme ehkä h