Yö Valmierassa oli ollut kuuma ja hieman heikosti nukuttu. Aamupalan jälkeen emme jaksaneet jäädä hikoilemaan kuumaan asuntoon, joten suuntasimme klo 9 paikkeilla etsiskelemään pyörähuoltoa. Tallinnasta asti mun pyörän oikeanpuoleinen poljin piti meteliä. Ja koska se ei loppunut reilun 100 km polkemisenkaan jälkeen, niin asialle piti tehdä jotain.
Netistä oli paikantanut pari pyörähuoltoa, mutta ne aukes vasta klo 10. Suunnitelmana oli mennä istukselemaan ja odottelee erään paikan aukeamista. Onneksi törmäsimme auki olevaan
paikkaan ja kävin kyselemässä osaisko joku puhu englantia. Lopulta se korjaamon jamppa kiristi mun polkimesta jotain ja se pauke lakkasi. Ja ne ei edes halunnut maksua! Neuvoivat vain menemään meidän seuraavaan kohteeseen, eli Cesisin saman ketjun lafkaan hakemaan apua... jos ongelma jatkuu.
Aamupäivällä pysähdyimme Liepaan ihailemaan kalkkikivikaaria. Ihan näkemisen arvoinen paikka!
|
Liepassa |
Matkan varrella söimme jossain tienvarsikuppilassa. Etsiessämme jotain avokin netistä bongaamaa rauniota(?), eksyimme ihan järjettömän kokoisen kamomillapellon keskelle. Se tuoksu oli ihan mieletön kuumana kesäpäivänä.
|
Kamomillapelto |
Avokkia harmitti, kun ei löydetty sitä mitä etsittiin... mutta mä oli täpinöissä tuosta kauniista kamomillapellosta.
|
Lehmät ja minä |
Joskus iltapäivällä useiden pitkien ja loivien mäkien uuvuttamana
majapaikkaamme. Talo oli erittäin kaunis ja viileä.
|
Majapaikka |
Majapaikka oli järven rannalla, mutta siinä kohtaa ei voinut uida. Muutaman kilometrin päässä oli kuitenkin yleinen uimaranta laitureineen, jossa uimme ihan yksin. Tämä oli ihan täydellinen kesäpäivä - ehkä vähän kuuma polkemiseen ja niihin ylämäkiin... mutta niissä pitkissä alamäissä sai ainakin tuulenvirettä viilentämään.
|
Järvi |
Illalla söimme majapaikkamme ravintolassa. Olimme ainoat asiakkaat, joten ruokaa ei tarvinnut odotella kauan. Se ruoka ei onneksi ollut sitä samaa kuin edellisinä päivinä - eli perunaa ja lihaa ... tai sitten lihaa ja perunaa. Ruokalista sisälsi vain aasialaista ruokaa ja mikä parasta se ruoka oli ihan älyttömän hyvää! Se mun syömä ankka oli ehdottomasti reissun paras annos. Jälkiruoaksi jaoimme vielä annoksen friteraattua banaania. Ihan älyttömän hyvää sekin.
|
Friteerattua banaania piti dipata veteen, jotta se jäähtyis syömäkelpoiseksi |
Tänne vois ehdottomasti mennä toistekkin!!!
Kommentit
Lähetä kommentti