Siirry pääsisältöön

Etelään junalla ja pyörällä (Viro ja Latvia) - suunnittelu ja valmistelu

Alunperin oltiin keskusteltu viikon reissusta jonnekkin Viroon hieman hitaammalla aikataululla kuin viime vuonna. Mulla oli lomaa kolme viikkoa, eli mua ei haitannut vaikka menee pari päivää viikon yli... Suunnittelu tapahtui mun Washingtonin-reissun aikana, eli avokilla oli täysi vetovastuu tästä lomaprojektista. Kun mä Washingtonin lentokentällä lueskelin avokin suunnitelmia, niin se olikin sitten kahden viikon reissu Viroon ja Latviaan.

Avokki vastasi reittivalinnoista, mä vain suostuin kaikkeen.
Avokin suunnitelma oli nerokas - poljetaan se mitä jaksetaan ja loput mennään junalla. Kaikki majapaikatkin oli varattu, niin eipähän mulle jäänyt muuta kuin laivalippujen hankkiminen ja loman odottelut. Tai siis oikeasti piti saada kaikki työ ja opiskeluasiat pakettiin ennen lomaa, eli kotiuduin viimeisenä työpäivänä seuraavan vuorokauden puolella.

Ei se oo niin justiinsa miten sen pyörän jättää?
Vasemmalla avokin pyörä ja oikealla mun.
Ennen tätä reissua mä en ollut vuosiin polkenut niin vähän kuin tänä vuonna. (En edes syöpähoitojen jälkeen). Töiden, opiskeluiden ja kaiken muun säädön takia pääsin orientoitumaan lähtöön vasta loman alettua. Lähtö oli onneksi vastan maanantaina, eli jäi siihen pari päivää aikaa viritellä pyörä menokuntoon ja palautua työrupeamasta. Oma kunto nyt oli vähän mitä se nyt oli - eli käytännössä oli hieman vaikeuksia pysyä avokin vauhdissa. (Rehellisesti sanottuna en pysynyt.) "Kisa" ei tosin ole kovinkaan reilu, koska avokilla on lukkopolkimet. Mä taas vedän peruslenkkareilla, kun ei Helsingin liikenteeseen kannata niitä hankkia (=pysähtelyä 2 min välein).

"Kisakunto"
Pari uutta pyöräilyvarustetta tuli "hankittua" - rainlegsit sadekeleille ja sitten tarakkalaukkku. Tarakkalaukun sain avokilta, kun se ei sopinut sen pyörän hifi-tarakkaan. Tarakkalaukku oli aivan loistava, varsinkin kun siihen sai ekstra vesipullon mukaan. Mun pyörän runkoon kun ei saa kiinitettyä kuin yhden vesipullotelineen ja sekin on hieman hankalasssa paikassa. Tämän lisäksi ei tarvinnut kaivela sivulaukuista lukkoja, laastareita tai vaihtovaatteita (koska jostain syystä ne on siellä aina alimpana).

Tarakkalaukku

Vaatteita pakattiin kolmeksi päiväsi ja pyykinpesuainetta. Osa majapakoista oli varattu sen perusteella, että siellä oli pyykinpesukone. Avokin vastuulla oli pyöränkorjausvälineet ja mulla hätävararuoka, pesuaineet ja ensiaputarvikkeet. Ja ei kun menoksi.
"Pyöräilymuotia" ja pyörätie vähän hukassa.

Kommentit

Suositut tekstit

Ummikot Aasiassa 2016 - Taiwan ja ruoka

Taiwanissa ruoka oli aina todella hyvää ja useimmiten myös halpaa. Tämän lisäksi se ruoka sopi mun vatsalle todella hyvin. Sytojen jälkeen vatsa on välillä esittänyt omia protestejaan turpoamalla, mutta tällä reissulla ei ollut mitään muita ongelmia kuin se yksi ilta Kaoshiungissa. Avokkikin sanoi että vatsa on ollut yllättävän hyvässä kunnossa. Ruoka ei ollut tulista, tai ainkaan liian tulista meille kummallekkaan... vaikka mausteita siinä toki oli.  Ruuan tilaaminen tuotti harvemmin ongelmia. Usein ruokalistoissa oli englannin kieliset käännökset, joskaan ne niissäkin oli käytetty varmaankin google-translatea. Vaihtoehtoisesti ruokapaikat saattovat erikoistua vain yhteen asiaan esim. Beef-noodlesiin (nautaa ja nuudeleita) ja silloin sen paikan nimi oli myös Beef-noodle. Beef-noodels Taiwanissa tuli testattua myös monta uutta ruoka-ainesta. En esimerkiksi ikinä aikaisemmin ole syönyt kokonaista friteerattua rapua (hampurilaisen välissä). Ei se mikää makuelämys ollut, mutta

Ummikot Aasiassa 2016 - Junalla Hualienista Taipeihin

Junaliput kannattaa Taiwanissa ostaa mahdollisimman aikaisin. Tämän opimme, kun Hualienissa ostimme lippuja Taipeihin. Lähtö oli lauantaina ja olimme ostamassa lippuja pari päivää aikaisemmin. Hualienin ja Taipein välillä on useita junavuoroja päivässä, joten emme arvaanneetkaan että kaikki paitsi yksi junavuoro oli täyteen buukattu. Tästä junasta saimme junan kaksi viimeistä vapaata paikkaa. Junalippu Junamatka Hualienista Taipeihin kesti muutaman tunnin. Avokki ja minä istuimme eri vaunuissa. Ihailin myös alkumatkasta rannikon vehreyttä ja marmoriseinämiä. Minä istuin jonkun turistioppaan vierellä koko matkan ja juttelimme siinä kaikenlaista.  Matka kului rattoisastati siinä jutustellessa ja taisin torkahdellakin.

Ummikot Aasiassa 2016 - Liuqiun saari (Taiwan)

Aamu alkoi aika ankeasti. Aamupalalla söin lähinnä paahtoleipää, kun mikää muu ei maistunut. Lepäilin vielä aamupalan jälkeen pari tuntia ja sitten aloin taas olla elävien kirjoissa. Sillä aikaa avokki oli suunnitellut helpoimman mahdollisen siirtymisen Liuqiun saarelle menevälle lautalle Dong gangin satamasta. Hotellin respa siis tilasin meille taksin, jonka maksoimme hotellilla. 45 minuutin matka maksoi n. 30€. Dong gangin lauttasatamaan päästyämme tarkoituksena oli ostaa liput. Passi olis kuulemma pitänyt olla mukana, mutta onneksi lompakosta löytynyt ajokortti kelpasi myös. Meidän ajoitus oli aika kohdillaan, koska lautta lähti melkein heti matkaan. Lauttamatka kesti n. 25 minuuttia. Heti satamassa vuokrausfirmojen edustajat piirittivät meidät. Mielenkiintoiseksi tilanteen teki se, etteivät he puhuneet englantia ja me emme vieläkään puhuneet sanaakaan kiina. Tarkoituksena oli vuokrata polkypyörä, mutta saimme allemme 500 Taiwanin dollarilla (~15 €) kaksi sähköpyörää. Koska ki

Ummikot Aasiassa - Hong Kongin nähtävyydet osa 2

Paluumatkalla kävimme sitten katsomassa The Peakin (elikä vapaasti suomennettuna Huippu) on Hong Kongin ykkösnähtävyys. Se on siis korkea kukkula, jonne pääsee vinolla "ratikalla" ja se ratikka oli välillä yllättävän vinossa. Tämä ratikkasysteemi oli aika huonosti järjestelty tai siis sinne on ihan järkyttävän pitkät jonot. Jos haluaa mennä huipulle vain katsomaan maisemia, niin paikallisella julkisenliikenteenlipun arvolla (Octopus-card) pääsee jonon ohi. Emme siis tienneet tätä ja jonotimme tovin... Paikka on ihan näkemisen arvoinen ja ainakaan aamulla siellä ei ollut ihan hirveästi ruuhkaa. Kuva kaupungin puolelle Kukkula toimi selkeästi tilanjakajana. Toisella puolella oli kaupunkin pilvenpiirtäjineen ja toisella puolella vain metsää. Tuolla olisi kuulemma ollut myös paljon patikkareittejä, mutta meillä ei ollut aikaa siihen.  Ensi kerralla sitten. Se kukkulan toinen puoli Toinen jännä nähtävyys oli Kowloonin rannasta näkyvä valoshow. Meidän kamer

Ummikot Aasiassa 2016 - Maokongin teeviljelmät

Viimeinen päivä Taiwanissa käytettiin Maokongin teekukkuloille. Kukkuloille pääsi kätevästi gondolilla. Tämä oli ehdottomasti pisin gondoliajelu, jolla olen ikinä ollut.    Matkalla oli kolme välipysäkkiä ja tietenkin se päätepysäkki. Näkymät oli tietenkin mahtavat ja erittäin vehreät Vehreyttä sai myös ihailla suoraan alaspäin, koska gondoleissa oli läpinäkyvä lattia. Huipulla sitten ihmeteltiin tovi että mitä tehtäis. Päätettiin vuokrata päheät sähköpyörät. Mä otin pinkin. Huristeltiin edestakaisin alueella ja käytiin myös pienellä kävelyllä jonnekin huipulle. Ei sielä mitään nähnyt kuin vihreän seinämän... koska sitä kasvillisuutta oli niin paljon. Teeterasseja oli siellä täällä tietenkin. Käytiin myös tietenkin teehuoneessa. Juotiin tietenkin teetä, mutt myös hedelmä jäähilejuomia. Mä join tietenkin mangoa ja avokki otti jotain vihreää. Sähköpyörillä sai tehokkaasti ihalitua maisemia, mutta maasto oli aikaisempia kohteitamme ehkä h